Jätevesien käsittely haja-asutusalueilla 

Viimeksi päivitetty: 13.09.2023

Talousjätevedet tulee aina käsitellä niin, ettei jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Asianmukaisen jätevesien käsittelyn avulla kaivovesi pysyy puhtaana, lähivesistön kuormitus vähenee ja vesistön virkistyskäyttöarvo paranee. Lue alta tietoa jätevesien puhdistusvaatimuksista, puhdistusvaatimusten toimeenpanosta sekä jätevesijärjestelmän selvityksestä ja suunnitelmasta.

Talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.

Jos kiinteistöä ei ole liitetty viemäriverkostoon, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön tai ojaan, tekolammikkoon tai vesilain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaiseen noroon. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen (kantovesi) eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että talousjätevesien käsittelyä varten kiinteistöllä on kohteeseen soveltuva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava ja sitä on ylläpidettävä siten, että perustason puhdistusvaatimus täyttyy.

Jos kiinteistö sijaitsee pilaantumiselle herkällä alueella, eli vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä vesistöstä, on kiinteistön omistajan huolehdittava siitä, että ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuva jätevesien käsittelyjärjestelmä täyttää perustason puhdistusvaatimuksen.

Muualla kuin pilaantumiselle herkillä alueilla edellä mainitun mukainen jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee saattaa perustason puhdistusvaatimukset täyttävään kuntoon, kun kiinteistöllä rakennetaan vesikäymälä tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan tai tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö.

Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että talousjätevesijärjestelmästä on jätevesistä ympäristöön aiheutuvan kuormituksen arviointia varten selvitys ja järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Selvityksen on sisällettävä kuvaus kiinteistön jätevesien käsittelyratkaisusta ja arvio ympäristöön aiheutuvasta kuormituksesta ja puhdistusvaatimusten täyttymisestä sekä muut järjestelmää koskevat olennaiset tiedot. Käyttö- ja huolto-ohjeiden on sisällettävä tarvittavat tiedot jätevesijärjestelmän ja jätevesien käsittelyjärjestelmän asianmukaista käyttöä ja kunnossapitoa varten.

Kun kiinteistölle rakennetaan uusi jätevesijärjestelmä tai olemassa olevan järjestelmän toimintaa tehostetaan, tulee kiinteistön omistajan huolehtia siitä, että talousjätevesijärjestelmästä laaditaan suunnitelma. Tällöin ei tarvita erillistä selvitystä talousjätevesijärjestelmästä. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä rakennusvalvonnalle toimitettavaan lupahakemukseen.

Jätevesien käsittelyssä tulee myös noudattaa kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Niissä todetaan talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolella seuraavaa:

Talousjätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistölle tulee noudattaa seuraavia suojaetäisyyksiä:

  • talousvesikaivo ja maalämpökaivo: 20-50 (maaston kaltevuussuhteista ja maaperästä riippuen)
  • vesistö: 20-30 m keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta
  • tie, tontin raja, naapurin rakennus: 5 m
  • asuinrakennus: 5 m
  • oja: 5-10 m maaperäkäsittelylaitteistosta
  • pohjavesi: 0,25-0,5 m maasuodattamosta (suojakerros ylimmän pohjavedenkorkeuden yläpuolella) TAI 1-2 m maahanimeyttämöstä (suojakerros ylimmän pohjavedenkorkeuden yläpuolella)

Pilaantumiselle herkillä alueilla tulee talousjätevedet käsitellä siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonais- fosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.

Pilaantumiselle herkiksi alueiksi katsotaan pohjavesialueet ja alueet, jotka sijaitsevat alle 200 metrin etäisyydellä vesilain tarkoittamasta vesistöstä.

Pohjavesialueilla puhdistettujen ja puhdistamattomien talousjätevesien maahan imeyttäminen on puhdistettuja harmaita jätevesiä lukuun ottamatta kielletty.

Vesikäymälän rakentaminen on kielletty, jos saostus-, umpi- ja vastaavien talousjätevesisäiliöiden tyhjentäminen tieyhteyden puuttumisen tai muun syyn vuoksi ei ole mahdollista.

Määrältään vähäiset pesuvedet, esim. kantovesi, voidaan imeyttää 10-20 m rantaviivasta. Vähäisetkään pesuvedet eivät saa joutua suoraan vesistöön.

Jätevesien maaperäkäsittelyjärjestelmät tulee aina toteuttaa ja sijoittaa keskimääräisen vuotuisen ylimmän vedenkorkeuden yläpuolelle siten, että puhdistamattomat jätevedet eivät huuhtoudu tulvankaan aikana suoraan vesistöön.

Ympäristönsuojeluviranomaiselta voi hakea lupaa poiketa jäteveden perustason puhdistusvaatimuksista ranta-alueella tai pohjavesialueella. Poikkeamislupa voidaan myöntää enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Ohjeet poikkeamisluvan hakemiseen löytyvät Talousjätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeaminen -sivulta.