1. Yleistä
2. Siirtymäsäännökset
3. Lupa- ja valvontamenettely Hollolan kunnassa
4. Selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohje
5. Suunnitelma
6. Jätevesien johtaminen
7. Jätevesien käsittelyjärjestelmät
8. Saostus- ja umpisäiliöiden tyhjennys ja jätevesilietteen käsittely
9. Lomakiinteistöt ja saunarakennukset
10. Vaihtoehtoiset käymälät
11. Haja-asutusalueiden jätevesiä koskeva lainsäädäntö
12. Vinkkejä veden käyttäjälle
13. Yhteystiedot
14. Liitteet 1- 12

1. YLEISTÄ

Nämä ohjeet perustuvat 1.1.2004 voimaan tulleeseen Valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla.

Haja-asutuksen kiinteistöjen jätevedellä tarkoitetaan asumisjätevettä, joka muodostuu pääosin peseytymiseen, ruoanlaittoon, astian- ja pyykinpesuun käytetystä vedestä sekä vesikäymälän huuhteluvedestä. Haja-asutusalueen kiinteistöjen merkitys jätevesi-kuormittajana on kasvanut vesikäymälöiden ja vettä kuluttavien laitteiden yleistyessä sekä asuntojen määrän kasvaessa.

Haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen jäteveden käsittely tulee järjestää niin, ettei jätevesistä aiheudu haitallisia terveys- eikä ympäristövaikutuksia. Haja-asutuksen puutteellisesti käsitellyt tai väärään paikkaan johdetut jätevedet voivat vaarantaa pohjaveden laatua ja saastuttaa talousvesikaivoja. Huonosti käsitelty jätevesi kuormittaa myös vesistöjä. Jäteveden sisältämä eloperäinen aine kuluttaa vesistöjen happivaroja ja ravinteet rehevöittävät vesistöjä.

Jätevesien puhdistamiselle on asetettu vähimmäisvaatimukset, joiden mukaan jätevesijärjestelmään tulevasta orgaanisesta aineesta on poistettava vähintään 90 %, kokonaisfosforista vähintään 85 % ja kokonaistypestä vähintään 40 %. Vaatimukset koskevat kaikkia kiinteistöjä, joita ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäröintijärjestelmään. Jätevesien käsittelyvaatimukset koskevat kotitalouksien lisäksi myös loma-asuntoja sekä karjatilojen maitohuoneita ja kodin yhteydessä olevaa yritystoimintaa, johon ei tarvita erikseen ympäristölupaa.

2. SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

Uuden jätevesijärjestelmän rakentamiselle tulee hakea toimenpidelupa tai jos sen rakentaminen liittyy uudisrakentamiseen, järjestelmä tulee hyväksyttää rakennusvalvonnalla ennen sen rakentamista.

Vanhasta järjestelmästä tulee laatia selvitys sekä käyttö ja huolto-ohje 1.1.2006 mennessä, 1.1.2008 mennessä jos kiinteistöllä ei ole vesikäymälää.

Vanha järjestelmä tulee kunnostaa asetuksen määräysten mukaiseksi 1.1.2014 mennessä, 1.1.2018 mennessä jos kuormitus vähäistä ja kunnostus kallista.

Niin uusia kuin vanhoja jätevesijärjestelmiä koskevat selvitykset, suunnitelmat sekä käyttö- ja huolto-ohjeet tulee säilyttää kiinteistöllä ja ne on pyynnöstä esitettävä ympäristön-suojeluviranomaiselle.

3. LUPA- JA VALVONTAMENETTELY HOLLOLAN KUNNASSA

Vanhoista jätevesijärjestelmistä tehdään siirtymäajan puitteissa kohdan 4 mukainen selvitys. Rakennettuja järjestelmiä valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Uuden rakennuksen tai laajennuksen, jossa syntyy jätevesiä, rakennuslupamenettelyn yhteydessä tulee jätevesijärjestelmää koskeva selvitys ja suunnitelma hyväksyttää rakennusvalvonnalla ennen sen rakentamista. Järjestelmää koskeva käyttö- ja huolto-ohje tulee olla valmiina loppukatselmukseen mennessä.

Muun uuden jätevesijärjestelmän rakentamiselle tulee hakea toimenpidelupa rakennusvalvonnalta ja sitä koskeva selvitys ja suunnitelma hyväksyttää rakennusvalvonnalla ennen sen rakentamista. Järjestelmää koskeva käyttö- ja huolto-ohje tulee olla valmiina loppukatselmukseen mennessä.

Jätevesijärjestelmän suunnittelu tulee teettää vesihuoltotekniikkaan erikoistuneella suunnittelijalla, vähintään lvi-teknikon tutkinto tai vastaava koulutus (Suomen RakMK A2 4.2.8).

Lupaehdoissa määrätään järjestelmän rakentamisen valvonnasta ja katselmuksista. Rakentamisesta vastaavat rakennusvalvonnan hyväksymät vastaava työnjohtaja/ kvv-työnjohtaja, vastuun jaosta päätetään aloituskokouksessa. Hakemuksen vireilletulosta ilmoitetaan naapureille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.

4. SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ SEKÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Selvitys tehdään kunnasta saatavalle lomakkeelle. Lomakkeessa selvitetään jätevesijärjestelmän rakenne, annetaan ohjeet sen käytöstä, laitteiden tarkastusväleistä ja tyhjennysväleistä sekä pidetään kirjaa em. tapahtumista. Selvityksen perusteella on oltava mahdollista arvioida saavutetaanko jätevesijärjestelmällä ja sen käyttö- ja huoltotavalla asetuksen käsittelyvaatimukset.

Huolto- ja kunnossapitotöissä kannattaa käyttää alan ammattilaisia. Jätevesijärjestelmän laitteita tulee käyttää, hoitaa ja huoltaa säännöllisesti ohjeiden mukaan. Huollon suorittamis- sekä muutos- ja korjaustöiden kirjanpidosta on hyötyä myös kiinteistöä myytäessä. Uuden omistajan on hyvä tietää, miten järjestelmä on rakennettu ja kuinka sitä on hoidettu. Käyttö- ja huolto-ohjeiden tulee sisältää liitteessä 2 mainitut asiat. Kiinteistön omistajalla on aina vastuu jäteveden käsittelyjärjestelmän toiminnasta.

Selvitys jätevesi-järjestelmästä huolto-ohjeineen tulee säilyttää kiinteistöllä ja se on pyynnöstä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle (toimitettava pyydettäessä kuntaan)

5. SUUNNITELMA

Jätevesijärjestelmän suunnitelman tulee täyttää liitteessä 1 esitetyt asiat.

• Suunnitelman tulee perustua riittäviin rakennuskohteella tehtäviin maastomittauksiin ja maaperätutkimuksiin (ympäristöselvitys, Liite 1). Niissä tulee ottaa huomioon paikallisiin olosuhteisiin liittyvät tekijät.
• Jätevesijärjestelmää suunniteltaessa tulee etukäteen selvittää, että laitteisto täyttää asetuksen puhdistusvaatimukset (Jätevesijärjestelmän valmistaja, Suomen ympäristökeskus).

Jätevesijärjestelmän suunnitelmaan tulee liittää:

• Asemapiirros (Liite 1)
• Jätevesijärjestelmän suunnitelmapiirros (Liite 1)

6. JÄTEVESIEN JOHTAMINEN

Kaikki jätevedet yhdessä, jolloin vaihtoehtoja ovat:

• Umpisäiliöön johtaminen välivarastointia varten.

• Saostussäiliökäsittely + maaperäkäsittely, jos käsittely-ympäristö sallii kaikkien jätevesien maaperäkäsittelyn. Tällöin voidaan WC-jätevedet käsitellä yhdessä pesuvesien kanssa. Esikäsittelymenetelmänä tulee käyttää 3-osastoista saostussäiliötä. Esikäsittelyn jälkeen jätevesien käsittely tulee toteuttaa joko imetyskentän/ –ojaston (Liite 5) taikka suodatuskentän/ –ojaston (Liite 7) avulla.
• (Saostussäiliökäsittely +) Pienpuhdistamo

WC-jätevedet ja harmaat jätevedet erillään (erillisviemäröinti): Jos jätevesien käsittely-ympäristö sallii ainoastaan pesuvesien maaperäkäsittelyn tulee tällöin rakentaa erillinen viemäröinti wc-jätevesille ja pesuvesille. Wc-jätevedet johdetaan erilliseen umpisäiliöön ja pesuvedet 2-osastoisen saostussäiliön kautta maaperäkäsittelyyn imeytyskenttään/-ojastoon (Liite 4) tai suodatuskenttään/-ojastoon (Liite 6). Myös biologisen pienpuhdistamon käyttö harmaille jätevesille on mahdollista.

Muut menetelmät: Jos vesikäymälän sijaan rakennetaan kompostikäymälä tulee harmaat jätevedet käsitellä tällöin kuten erillisviemäröinnissä.

WC-jätevedet

Vesikäymälän jätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön:

• Pohjavesialueilla. Maasuodattamon ja pienpuhdistamon käyttö pohjavesialueilla on mahdollista mikäli puhdistetut jätevedet voidaan johtaa käsittelyn jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle.
• Ranta-alueilla, jos jätevesien maaperäkäsittelyä ei ole mahdollista rakentaa riittävän etäälle rannasta.
• Jos tontin tai rakennuspaikan koko on maaperäkäsittelyyn riittämätön tai soveltumaton.
• Jos talousvesikaivo, oma tai naapurin, sijaitsee liian lähellä.

Pesu- eli harmaat vedet

Pesu- eli harmaat vedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön:

• Pohjavesialueilla mikäli ne sisältävät muita vesiä kuin sauna- ja suihkuvesiä (mm. keittiö- ja pesukonevesiä)
• Ranta-alueilla, jos jätevesien maaperäkäsittelyä ei ole mahdollista rakentaa riittävän etäälle rannasta.
• Jos tontin tai rakennuspaikan koko on maaperäkäsittelyyn riittämätön tai soveltumaton.
• Jos talousvesikaivo, oma tai naapurin, sijaitsee liian lähellä.

7. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT

Umpisäiliö

Umpisäiliö on tarpeellinen ratkaisu alueilla, joilla jätevesiä ei voida käsitellä kiinteistöllä ympäristön pilaantumisen tai terveydellisten haittojen vuoksi. Umpisäiliössä jätevesi varastoidaan ennen sen kuljettamista jatkokäsittelyyn. Umpisäiliön tulee olla tiivis ja siitä ei saa lähteä purkuputkea. Usein umpisäiliöön ei ole tarvetta kerätä kuin vesikäymälän jätevedet, sillä pesujätevedet voidaan yleensä puhdistaa maasuodattamossa tai maahanimeytyksessä. Vähävetinen huuhtelukäymälä on suositeltava ratkaisu johdettaessa käymäläjätevedet umpisäiliöön. Tyhjennystarpeen havaitsemiseksi säiliöön tulee asentaa täyttymishälytin. Säiliö on sijoitettava niin, että se on helposti tyhjennettävissä loka-autolla kaikkina vuodenaikoina. Jätevesilietteet tulee toimittaa kunnan jäteveden puhdistamolle.

• Umpisäiliön hinta on noin 1.000-1.400 euroa + maankaivutyöt ja maa-ainekset sekä ankkurointi.
• Umpisäiliö on tyhjennettävä noin 2-12 kertaa vuodessa veden kulutuksesta ja säiliön koosta riippuen. Tyhjennyskustannukset ovat noin 140-1.000 euroa/vuosi.
• Umpisäiliön käyttöikä on noin 15-20 vuotta.

Saostussäiliöt

Saostussäiliöt (saostuskaivot) tarvitaan yleensä kiinteistökohtaisten jätevedenkäsittely-järjestelmien esikäsittelymenetelmäksi. Ne eivät riitä varsinaiseksi jäteveden käsittely-järjestelmäksi. Saostussäiliöissä jätevedestä erotetaan laskeutuva ja kelluva kiintoaines, jolloin varsinaisten käsittelyjärjestelmien kuormitus vähenee. Saostussäiliöt suositellaan sijoitettaviksi vähintään 5 metrin päähän asuinrakennuksista. Saostussäiliöiden mitoitus riippuu jäteveden määrästä ja laadusta. Vesikäymäläjätevesiä ja pesuvesiä yhdessä käsiteltäessä tarvitaan kolmiosainen saostussäiliö. Ainoastaan pesuvesiä käsiteltäessä riittää kaksiosainen saostussäiliö. Saostussäiliöistä jätevedet johdetaan maaperäkäsittelyyn (imeytyskenttä/ -ojasto tai suodatuskenttä/ -ojasto). Saostussäiliö tulee sijoittaa niin, että loka-auto pääsee tyhjentämään säiliön kaikkina vuodenaikoina.

Suodatuskenttä/ -ojasto

Maasuodattamossa jätevettä ei imeytetä maahan, vaan jäteveden puhdistamista varten rakennetaan vettä läpäisevä suodatuskerros ja käsittelyn jälkeen vesi kootaan ja johdetaan pois. Suodatusjärjestelmä soveltuu myös huonosti vettä läpäisevään maaperään kuten saviselle tai kallioiselle tontille. Maasuodattamon käyttö pohjavesialueilla on mahdollista, mikäli sen pohja eristetään vettäläpäisemättömäksi ja puhdistetut jätevedet johdetaan käsittelyn jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle. Jätevesien esikäsittelynä maasuodatuksessa on oltava vähintään saostussäiliöt. Maasuodattamossa jätevesi johdetaan jakokerroksesta imeytys-putkiston avulla suodatinhiekkakerroksen läpi ja kootaan alla olevalla salaojaputkistolla. Kokoomaputket johtavat puhdistuneen veden kokoomakaivon kautta maastoon (tai jatko-käsittelyyn). Puhdistamon toiminta edellyttää hyvää ilmanvaihtoa tuuletusputkien kautta. Hyvän puhdistustuloksen saavuttamiseksi maasuodattamoon tulisi lisätä fosforia sitovaa kemikaalia. Kemikaalia voidaan sijoittaa maasuodattamon suodatushiekan sekaan tai erilliseen säiliöön suodattimen jälkeen.

• Maasuodattamon hinta on noin 1.500-2.000 euroa + maankaivutyöt ja maa-ainekset + pohjavesisuojaus tarvittaessa.
• Maasuodattamon huoltotoimia ovat saostussäiliöiden tyhjentäminen riittävän usein. Se edesauttaa maasuodattamon toimintaa ja pidentää sen käyttöikää. Saostussäiliöiden tyhjennyskustannukset ovat noin 140 euroa vuodessa.
• Maasuodattamon käyttöikä on noin 10-15 vuotta.

Maasuodattamon kerroksien koostumukset:

• jakokerros soraa tai sepeliä (raekoko 16-32 mm)
• suodatinhiekkakerros (raekoko 0-8 mm)
• kokoomasorakerros (raekoko 8-16 mm)

Imeytyskenttä/ -ojasto

Imeytysjärjestelmä soveltuu tontille, jossa maaperä on hyvin vettä läpäisevää, esim. hiekka- ja soramaat. Myös kallio sekä pohjavesi on sijaittava riittävän kaukana maanpinnasta (pohjaveden korkeusasema tulee selvittää). Sijoituksessa on huomioitava riittävä etäisyys omaan ja naapurin talousvesikaivoon sekä ranta-alueella vesistöön. Imeytysjärjestelmän pinta-alan suuruus riippuu käsiteltävän jäteveden määrästä ja alueen maaperästä. Johdettaessa jätevesiä imeytykseen, on vedet ensin esikäsiteltävä vähintään saostussäiliöissä. Säiliöistä jätevesi johdetaan jakokaivon kautta imeytysputkiin ja edelleen sepelikerroksen läpi luonnolliseen maaperään. (Imeytyssepeli tai -sora on oltava raekooltaan 16-32 mm). Tuuletusputket on syytä asentaa myös imeytysjärjestelmään puhdistustoiminnan hapen saannin kannalta.

• Imeytysjärjestelmän hinta on noin 1.000-1.500 euroa + maankaivutyöt ja maa-ainekset.
• Saostussäiliöiden riittävä tyhjentäminen kuuluu imeytysjärjestelmän huolto- ja hoitotoimiin. Se edesauttaa imeytysjärjestelmän toimivuutta ja pidentää sen käyttöikää. Saostussäiliöiden tyhjennyskustannukset ovat noin 140 euroa vuodessa.
• Imeytysjärjestelmän käyttöikä on noin 10-15 vuotta.

Pienpuhdistamo

Pienpuhdistamoa voidaan käyttää kun jäteveden käsittelyn on mahduttava pieneen tilaan ja maaperältään vaikeisiin olosuhteisiin (kallioiset tontit). Pienpuhdistamojen toimintaperiaate voi olla biologinen, kemiallinen tai niiden yhdistelmä. Pienpuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia yhden tai useamman kiinteistön jäteveden käsittelyyn tarkoitettuja laitteita, joiden toiminta vaatii usein sähkövirtaa. Pienpuhdistamot (panospuhdistamot) soveltuvat myös paljon jätevettä tuottaville kohteille, kuten maitotilojen jätevesien käsittelyratkaisuiksi. Maito-huoneen pesujätevedet sisältävät paljon orgaanisia aineita ja ravinteita sekä pH-tasapaino vaihtelee. Myös maitohuoneen pesujätevesien puhdistamisesta tulee huolehtia asetuksen edellyttämällä tavalla. Pienpuhdistamon käyttö pohjavesialueella on mahdollista, mikäli puhdistetut jätevedet voidaan johtaa käsittelyn jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle. Saostussäiliöt tarvitaan yleensä esikäsittelymenetelmäksi. Tarkastuskaivo on hyvä asentaa puhdistetun veden tutkimista varten (vesinäytteet). Puhdistamon jälkeen jätevedet on syytä johtaa maaperään, ei suoraan vesistöön laskevaan ojaan. Järjestelmässä on oltava hälytys pumppujen rikkoutumisen, kemikaalin loppumisen tai säiliöiden liiallisen täyttymisen varalta.

• Biologis-kemiallisen puhdistamon (yhden talouden) hinta on noin 5.000-6.500 euroa + asennuskustannukset ja maankaivutyöt. Suurempien kohteiden puhdistamojen hinnat ovat noin 8.000-10.000 euroa + asennuskustannukset ja maankaivutyöt.
• Huoltotoimenpiteisiin kuuluu kemikaalin lisäys (laitekohtaisten huolto-ohjeiden mukaisesti) ja mahdolliset suodattimien vaihdot ja pumppujen huollot sekä saostussäiliöiden tyhjennykset. Huolto- ja hoitokustannukset ovat noin 200-400 euroa/vuosi.
• Pienpuhdistamon käyttöikä on noin 10-30 vuotta puhdistamon mallista ja rakenteesta riippuen. Kuluvien osien ja laitteiden käyttöikä saattaa olla lyhyempi.

8. SAOSTUS- JA UMPISÄILIÖIDEN TYHJENNYS JA JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELY

Saostussäiliöiden ja/tai umpisäiliön säännöllisestä tyhjennyksestä tulee huolehtia ja pitää kirjaa. Kaivoihin kertyvä liete tyhjennetään loka-autolla ja kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle. (Lietteen ja muun jätteen kuljetus muualle käsiteltäväksi on toteutettava jätelain 10 §:n mukaisena järjestettynä jätteenkuljetuksena).

9. LOMAKIINTEISTÖT JA SAUNARAKENNUKSET

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyvaatimukset koskevat myös lomakiinteistöjä. Imeytyskaivoa voidaan käyttää vesijohdottomilla kiinteistöillä ja rantasaunoilla, joissa veden käyttö on vähäistä. Maaperän tulee olla tällöin hyvin vettä läpäisevää. Pelkkien pesuvesien esikäsittelyyn saattaa riittää imeytyskaivo. Pesu- ja tiskivesiä käsiteltäessä esikäsittelyyn tarvitaan mahdollisesti yksi- tai kaksiosainen saostuskaivo. Markkinoilla on myös saatavina hyviä valmiita jätevesijärjestelmiä mökki- ja rantasaunavesien puhdistamiseen (Liite 8 ja Liite 9). Valmiin tehdaspaketin kaivon koko valitaan valmistajan ohjeiden mukaan. Imeytyskaivo voidaan rakentaa myös betonirenkaista. Alimman renkaan tulee ulottua vettä läpäisevään maakerrokseen. Imeytyskaivon ympärille tulee levittää karkeata soraa tai sepeliä, jotta kaivo ei tukkeutuisi. Imeytyskaivo tulee varustaa tuuletusputkella. Uutta jätevesijärjestelmää ei tarvitse hyväksyttää tai vanhasta järjestelmästä tehdä selvitystä, jos kiinteistöllä imeytetään vain vähäinen määrä saunavesiä, eikä kiinteistöllä ole käytössä paineellista vesijohtoa.

10. VAIHTOEHTOISET KÄYMÄLÄT

Käymäläjäteveden osuus suomalaisen kotitalouden jätevesimäärästä on 20-30 %, joten vesikäymälästä peräisin oleva jätevesi muodostaa merkittävän osuuden kotitalouksien lika-ainekuormituksesta. Syntyviä jätevesimääriä ja puhtaan veden kulutusta voidaan vähentää helpoiten korvaamalla vesikäymälä kuivakäymälällä. Näin puhdistettavaksi jäävät ainoastaan pesuvedet, joiden puhdistus on edullisempaa ja vaivattomampaa kun mukana ei ole vesikäymäläjätevesiä. Kuivakäymälä on erittäin suositeltava ratkaisu käytettäväksi esim. herkillä alueilla kuten rannoilla ja pohjavesialueilla sekä loma-asunnoilla. Muita vaihtoehtoisia käymälätyyppejä ovat pikakompostikäymälät, suorakompostikäymälät, kemialliset käymälät, polttokäymälät, paketoivat käymälät ja jäädyttävät käymälät sekä alipainekäymälät.

Kuivakäymälät

Kuivakäymälässä käymäläjätteitä ei sekoiteta veteen vaan ne kerätään erilleen ja kompostoidaan. Kiinteä jäte tarvitsee yleensä myös jälkikompostoinnin, jonka jälkeen saadaan hyvää lannoitetta ja maanparannusainetta. Käymälämallista riippuen neste joko haihdutetaan, imeytetään seosaineeseen tai kerätään erilleen. Osa käymälöistä on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön (loma-asunnot), mutta eräitä käymälätyyppejä voidaan käyttää myös ympärivuotisissa asunnoissa. Ne ovat käyttömukavuudeltaan vesikäymälää vastaavia.

• Kuivakäymälän hinta on noin 300-3000 € (mallista riippuen).
• Hoito- ja huoltotöihin kuuluu seosaineen lisäys kuivakäymälään ja käymälän tyhjennys 1-12 kertaa vuodessa sekä jälkikompostoinnista huolehtiminen. Hoitokustannukset ovat noin 30-40 €/vuosi.
• Kuivakäymälän käyttöikä on noin 15-20 vuotta.

11. HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Jätevedet luokitellun pohjavesialueen ulkopuolella voidaan imeyttää maaperään, jos se voidaan toteuttaa maaperää tai pohjavettä saastuttamatta. Luokitelluilla pohjavesialueilla jätevesiä sauna- ja suihkuvesiä lukuunottamatta ei saa johtaa maaperään (Hollolan rakennusjärjestys 2002, 34 §. ks. Hollolan tärkeät pohjavesialueet-kartta, Liite 10).

Ympäristösuojelulaki (YSL, 86/2000) asettaa yleisen jätevesien puhdistamisvelvollisuuden, joka edellyttää kiinteistökohtaiselta jätevedenpuhdistusjärjestelmältä sellaista tehoa, ettei jätevesien johtamisesta tai käsittelystä aiheudu ympäristön pilaantumista (YSL, 103.1 §). Laki edellyttää myös, että kiinteistön omistajan on oltava selvillä jäteveden käsittelyn vaikutuksista ympäristöön sekä jätevedestä aiheutuvien haittojen vähentämisestä (YSL, 5 §). Vastuu jäteveden käsittelyn järjestämisestä on aina kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa (YSL, 28 §). Luvan tarve selvitetään tapauskohtaisesti kunnan ympäristösuojeluviranomaisen ja alueellisen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Luvanvaraisia toimintoja ovat mm. toiminnot, joista saattaa aiheutua uoman, altaan tai vesistön pilaantumista.

Jätevesien käsittelyjärjestelmien tulee täyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että vedensaanti ja jätevesien käsittely voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle (MRL, 136.1 §). Maakunta-, yleis- ja asemakaavoista ja niiden sisältövaatimuksista annetuissa säädöksissä on kaikissa vaatimus haitallisten ympäristövaikutusten estämisestä (MRL, 28 §, 39 § ja 54 §). Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan sisältövaatimuksissa on korostettu ympäristö-näkökohtaa ja vesiensuojelun huomioon ottamista (MRL, 73 §).

Terveydensuojelulain (TSL, 22 §) mukaan jätevesien johtaminen ja puhdistus on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. Terveydensuojeluasetuksen (TSA, 11 §) mukaan jäteveden kokoamisesta säiliöön tai imeyttämisestä maahan ei saa aiheutua terveyshaittaa talousveden, uimarannan tai maaperän pilaantumisen muodossa. Myös viemäri siihen liittyvine puhdistus- ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa.

12. VINKKEJÄ VEDEN KÄYTTÄJÄLLE

• Mitä vähemmän vettä käytät, sitä helpompaa on ratkaista jätevesiongelmat.
• Kompostikäymälän rakentaminen vesivessan sijaan parantaa jäteveden laatua ja vähentää myös sen määrää neljäsosalla.
• Fosfaatittoman pesuaineen valinta vähentää merkittävästi jäteveden fosforimäärää. Vältä pesuaineiden yliannostelua.
• Viemäriin ei saa laittaa talous- ym. jätteitä mm. perunan tai hedelmien kuoria, ruuantähteitä, kahvinporoja, tupakantumppeja jne.
• Viemäriin ei saa laittaa myöskään viemäriä tukkivia esineitä vaippoja, siteitä, paperiroskia, kondomeja.
• Viemäriin ei saa laittaa hiekkaa tai rakennusjätteitä.
• Viemäriin ei saa päästää öljyä, bensiiniä, rasvoja, maalia tai liuottimia eikä muitakaan biologista puhdistusta häiritseviä tai palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia aineita.

13. YHTEYSTIEDOT

Jätevesijärjestelmän selvitys- ja suunnitelmalomakkeita on saatavissa Hollolan kunnan ympäristö- ja rakennusvalvonnasta, palvelupiste Piipahluksesta sekä internet-osoitteesta www.hollola.fi.

Lisätietoja antavat:

• LVI-teknikko Ari Myllylä, ari.myllyla@hollola.fi, puh. (03) 880 3544 (suunnitelmien tarkastus ja katselmukset)
• Rakennusarkkitehti Orvo Valkeapää, orvo.valkeapaa@hollola.fi, puh. (03)  880 3463 (hyväksymispäätös)
• Rakennustarkastaja Jouko Valo, jouko.valo@hollola.fi, puh. (03) 880 3452 (käyttöönottotarkastus)
• vs. ympäristönsuojelusihteeri Hanna Suhonen, hanna.suhonen@lahti.fi, (valvonta)
• Terveystarkastajat, puh (03) 880 200

Oppaan laatijat: ympäristönhoitaja Niina Pesonen, rakennuslupa-arkkitehti Orvo Valkeapää

Kansikuva: Reija-Tuulia Heinonen-Rivasto