Digitalisaatio on tuttua koululaisille

Takaisin

Vuoden toisessa lapsiparlamentissa keskiviikkona 16. marraskuuta käsiteltiin digitalisaatiota lasten näkökulmasta niin koulussa kuin kotona. Hollola-sali täyttyi koululaisista, jotka edustivat kunnan eri alakouluja.

Koululaiset olivat valmistelleet etukäteen esitykset, joissa he olivat pohtineet mitä ajatuksia digitalisaatio on herättänyt, ja mitä se koululaisten mielestä tarkoittaa.
Lisäksi heillä oli pohdittavana, minkälaisia digitaitoja tarvitaan koulussa, kotona ja vapaa-ajalla.

Esityksiä olivat kuuntelemassa kunnan viranhaltijoita sekä kunnan luottamushenkilöitä.

Koululaisten esityksistä näkyi se, että digitalisaatio on monin paikoin tuttua jo alakouluikäisille. Koulussa käytetään tietokoneita ja tabletteja ja näiden myötä erilaisia sovelluksia. Oppiaineina koulussa on ohjelmointia ja robotiikkaa.

Pitkä ruutuaika huolena

Oli ilahduttavaa kuulla, että moni oli tuonut esitykseensä huolen liiallisesta ruutuajasta, tietoturvan tärkeydestä sekä salasanojen muistamisesta.

Digitalisaation hyvinä puolina koululaiset näkivät helpon yhteydenpidon ystäviin, toki lapsiparlamentissa puheenjohtajana toimivan vapaa-aikapäällikkö Lassi Puodinkedon kysymykseen, ”näetkö mieluummin kavereita livenä kuin pidät yhteyttä kännykällä” sai koko salilta myönteisen vastauksen.

Hyviä puolia oli myös tiedon nopea saaminen sekä vertaistuen ja ystävien löytäminen. Myös netistä löytyvät oppimateriaalit helpottavat oppimista.
Huonoiksi puoliksi nousi liian pitkän ruutuajan lisäksi netistä löytyvä väärä tieto ja epäsopiva sisältö sekä pelko siitä, että jos kouluissa käytetään paljon digimateriaaleja, ruutuaikaa kertyy enemmän ja lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaito heikkenee.

Nettiin halutaan päästä nopeammin

Koululaiset esittivät myös kysymyksiä viranhaltijoille ja päättäjille. Monen koululaisen kysymys koski oman koulun hidasta nettiyhteyttä. Tähän antoi vastauksen Hollolan kunnan tietohallintopäällikkö Vesa Piispanen.

- Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, milloin digitalisaatio näkyy huonosti. Pienenä kuntana haluamme, että kaikki olisi kunnossa. Kun laitemäärät kasvavat runsaasti, ei kehitys pysy perässä. Meillä tulee olla suunnitelma siitä, että tulevaisuudessa kaikki laitteet pääsevät helposti nettiin. Kaikkea ei voi kuitenkaan tehdä kerralla, parannamme kouluverkkoja pikkuhiljaa. Ensi vuonna kaksi koulua tulee jälleen valokuidun perään, Piispanen vastasi.

Pyhäniemen koululaisten kysymys koski sitä, miksi nelosluokkalaiset eivät saaneet uusia hienoja iPadeja, kun kolmasluokkalaiset saivat.

- Alueellisen linjauksen mukaisesti tästä eteenpäin jokainen kolmasluokkalainen saa oman henkilökohtaisen päätelaitteen. Nelosluokkalaiset eivät laitetta nyt saneet, jotta kokonaisuus pysyy hallinnassa. Yläasteella oman laitteen saavat jatkossa aina uudet 7.-luokkalaiset, Piispanen kertoi.

Samoja kysymyksiä kuin aikuisilla

Salpakankaan koululaiset halusivat tietää miten Hollolassa riittää rahat kaikkiin oppilaiden ja opettajien laitteisiin.
- Kunta kerää kuntalaisilta kunnallisveroa, josta saadaan rahaa. Lisäksi valtiolta saadaan avustusta opetustoiminnan järjestämiseen eli pääosin rahat tulevat kuntalaisilta tai valtiolta, vastasi talous- ja hallintojohtaja Turkka Rantanen.

Johtava rakennustarkastaja Pekka Laitinen totesi koululaisten kysymysten olevan todella hyviä.
- Nämä ovat niitä samoja kysymyksiä, joita aikuiset miettivät töissä eli miten rahat riittävät, miksi joku sai paremman tietokoneen, kun toinen tai joku sai digikirjan paperikirjan sijaan tai ihan vain se, että miksi netti ei toimi, Laitinen kommentoi.


Lapsiparlamentti tukee lasten oikeutta osallistua ja mahdollisuutta vaikuttaa oman elinympäristönsä kehittämiseen ja päätöksentekoon.  Lapsiparlamentti on alakoululaisten lasten oma vaikuttamiskanava, jonka tavoitteena on saada alakouluikäisten lasten mielipiteet kuuluviin elinympäristön kehittämisessä ja päätöksenteossa.
Lapsiparlamenttiin on koottu edustajat 1-6. luokkalaisia oppilaita jokaisesta Hollolan koulusta.

Oppilaat valmistelevat aloitteita omissa kouluissaan. Aloitteet käsitellään yhdessä luottamushenkilö- ja viranhaltijaedustajien kanssa kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, kokoontuvassa lapsiparlamentissa.

 

Heinsuon koulun 6A-luokan oppilaat Tuuli-Kukka (vas),  Minni ja Aada (sekä muiden takana seisova Lili) esittelivät lapsiparlamentin muille osallistujille oman koulun mietintöjä digitalisaatiosta.

Hollolan alakoulujen oppilaat kokoontuivat Hollola-saliin lapsiparlamenttiin keskiviikkona. Aiheena syksyn lapsiparlamentissa oli ajankohtainen aihe eli digitalisaatio.

Julkaistu: 16.11.2022 16.12