HAASTEENA HYVINVOINTI

Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Näin säädetään kuntalaissa (410/2015). Hyvinvointipalvelujen, entisen sivistystoimialan, palvelutoiminnan strategian ydin on siis edistää asukkaiden hyvinvointia.

Strateginen todellisuus käytännössä

Arjen palvelutuotannon päivittäinen pyöritys 1 000 varhaiskasvatuksen piirissä olevan lapsen ja 2 500 perusopetuksessa opiskelevan lapsen ja nuoren noin 550 aikuisen ammattilaisen toimesta on jo itsessään usein haastavaa. Kun tavoitteena on hyvinvoinnin tuottaminen ja edistäminen taloudellisesti, sosiaalisesti kestävästi ja toiminnallisesti tuloksellisesti, haaste on vielä vaativampi. Strateginen ajattelu ei ole yläkäsitteenä arjen terminologiaa muualla kuin palvelujen hallinnossa, strategista todellisuutta on toimijoiden käytännön työn pitkäjänteinen suunnittelu, toteuttaminen, arviointi ja kehittäminen kaikilla tasoilla.

Hyvinvointi on vahvan substanssin palvelua

Keskeisiä palvelujen muotoja säätää, velvoittaa ja sitoo lainsäädäntö ja siitä johdettu varhaiskasvatussuunnitelma ja perusopetuksen opetussuunnitelma. Lisäksi reunaehtoja asettavat ohjaavat ja velvoittavat muut normit.

Kaikesta tästä seuraa, että henkilöstöltä edellytetään jo lähtökohtaisesti vahvaa substanssiosaamista, joka kaikilla tasoilla pohjaa koulutukseen ja riittävään kokemukseen.

Hyvinvointiin panostaminen ei ole vain lasten ja nuorten etuoikeus. Vapaa-aikapalvelujen palvelukirjo kattaa kaikenikäiset kuntalaiset kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelujen kautta. Nämäkin palvelut ovat lakisääteisiä ja palvelun järjestämiseen on velvoite, mutta ei tiukkoja normeja.

Palvelulähtöisyys on aina ollut keskeinen tavoite

Strateginen lähestyminen on ollut organisaatiopainotteinen toiminnan laajuuden ja moniulotteisuuden takia. Varhaiskasvatuksen tullessa sivistystoimeen sosiaalitoimesta vuonna 2007 päädyttiin uudelleenorganisoitumisessa tavoittelemaan yhtenäistä palvelukokonaisuutta, jossa kaikki palvelut lapsille ja nuorille - vaippaikäisestä toisen asteen kynnykselle – tuotetaan kokonaisvaltaisesti yhteisen sivistystoimialan puitteissa. Palvelulähtöisyys on ollut kuitenkin aina keskeinen tavoite: laadukkaat, helposti tavoitettavat ja tehokkaasti tuotetut palvelut koko kunnan alueella. 

Tehokas ja tavoitteellinen organisaatio edistää kuntalaisen hyvinvointia

Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen tähtäävä toiminta edellyttää tehokasta organisaatiota, jolla on yhteinen toimintakulttuuri ja vahva tavoitetietoisuus. Kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntalaki edellyttää ja samalla mahdollistaa sellaisen toimintakulttuurin kehittämisen, jossa osallistamalla voidaan eri tarpeet ottaa paremmin huomioon.

Tämä edellyttää ajattelua, jossa strategisen lähestymisen keskiössä ovat kuntalaisten palvelutarpeet ja niiden huomioiminen toimintaa kehitettäessä.

Kumppanuus kasvattaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemista kasvattavat myös toimintamallit, joissa kuntalaisten ja heidän muodostamiensa yhteisöjen kanssa luodaan (erilaisia) kumppanuusmalleja myös palvelujen tuottamiseen. Vapaa-aikapalvelut ovat tässä avainasemassa. Kohderyhmänä ovat kaikki kuntalaiset ja toimintaa ei ole niin sitovasti kaikilta osin normitettu, vaan mieluumminkin mahdollistettu.

Suuria taloudellisia panostuksia ei tarvita, kun tuetaan vapaaehtoista toimintaa. Se tuo tullessaan hyvinvoinnin kokemuksen. Yhteistyön edellytysten parantaminen virallisen organisaation kanssa tuo lisäpanostusta mm. syrjäytymisen ehkäisyyn ja kasvavaan yksinäisyyden kokemisen torjuntaan.

 

Ilkka Ruokonen

erityisasiantuntija

Hyvinvointipalvelut