Hollola on monessa asiassa poikkeus keskiarvon paremmalle puolelle

Hollolan kunta on osallistunut valtakunnalliseen ARTTU-tutkimukseen vuodesta 2008 lähtien. Se on Suomen Kuntaliiton ja yliopistojen yhteinen tutkimushanke. Tutkimuksen kohteena on 40 erikokoista kuntaa ympäri Suomea. Tutkimuksista kunta saa tärkeää tietoa päätöksenteon tueksi.

Viimeisin ARTTU2-tutkimukseen liittynyt kysely, kuntalaiskysely toteutettiin tänä keväänä. Hollolassa siihen vastasi 301 henkilöä (otos 700) eli 43 %, merkittävästi enemmän, kuin Arttu-kunnissa keskimäärin (36,5%). Ensimmäinen huomio on siis se, että kuntalaiset ovat aktiivisia ja haluavat vaikuttaa, mikä on hieno asia !

Vastausten pohjalta Hollolalaisesta piirtyy seuraavanlainen kuva:

Hollolalainen pitää oman kotikunnan tärkeimpinä asioina: hyviä palveluja, hyvää asuinympäristöä ja turvallisuutta. Hän samaistuu erityisesti Suomeen, kotikuntaansa ja asuinalueeseensa, maakuntaan kuitenkin keskiarvoa vähemmän.

Asioiden hoitoa kunnan kanssa hollolalainen pitää hyvänä ja uskoo vahvasti kunnan sijoittuvan hyvin kuvitteellisessa kilpailussa siitä, missä kunnassa on ”hyvä asua ja elää”.

Hollolalainen pitää terveydenhuoltopalvelujen järjestämistä poikkeuksellisen hyvin hoidettuina. Myös näiden palvelujen saatavuus ja saavutettavuus koetaan merkittävästi paremmiksi. Poikkeuksellista on, että yksityisiä lääkäri- ja hammashoitopalveluja piti vain reilu kolmannes vastaajista parempina kuin kunnallisia.

Myös vanhusten palveluasumisen, laitoshoidon ja vanhusten kotipalveluiden, perheneuvollan ja lastensuojelun palvelujen järjestäminen arvioitiin merkittävästi paremmaksi kuin vastaavien kokoluokan kuntien tai kaikkien ARTTU2-kuntien. Myös näiden palvelujen saatavuus ja saavutettavuus koettiin pääosin merkittävästi paremmaksi.

Koulutus- ja sivistyspalvelujen osalta lasten päivähoito ja esiopetus menestyivät hyvin kyselyssä, mutta perusopetuksen lukkien 1-6 ja luokkien 7-9 vastauksissa näkyi 5-6 luokan keskittämisratkaisut; palvelut arvioitiin sekä verrokkikuntia että kaikkia ARTTU2 kuntia alhaisemmalle tasolle. Palvelut, joita kunnassa ei ole saatavilla tai on vain vähän arvioitiin alhaiselle tasolle (lukio, ammatillinen koulutus, kulttuuritoiminta). Sen sijaan liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut näkyivät merkittävästi keskiarvoa parempina. Muilta osin koulutus- ja sivistyspalvelut sekä niiden saatavuus ja saavutettavuus arvioitiin pääosin lähelle keskiarvoa.

Merkittävästi paremmin hoidetuksi palveluiksi arvioidaan myös kunnallinen asunto- ja tonttitarjonta, rakennusvalvonta sekä kaavoitus.

Hollolalainen on aktiivinen seuraamaan kunnan toimintaa ja päätöksentekoa, kunnallisvaaleissa äänestäessään hän pitää tärkeänä henkilöä sekä oman kylän/kunnan-osan ehdokasta. Hän arvostaa kansanäänestystä tärkeimmistä asioista. Yli kolmannes vastaajista (36 %) uskoo luottamushenkilöiden ajavan vilpittömästi kunnan parasta keskiarvon ollessa alle 30 %. Vain reilu kolmannes kokee, että kunnan asioiden hoidossa on huomattavaa parantamisen varaa, kun vastaavalla tavalla ajattelee yli puolet verrokkikuntien ja ARTTU2-kuntien vastaajista.

Kunnan taloutta arvioi 43 % hoidetun hyvin, kun keskiarvovastaajista näin kokee vain 24 %, veronkorotusta kannattaa yli puolet palvelujen karsinnan sijaan ja kunnan itsenäisyys koetaan niin tärkeäksi (45 %), että sen takia ollaan valmiita tinkimään palveluista ja/tai hyväksymään verojen korottaminen.

Kyselystä käy ilmi myös moni parantamista kaipaava asia. Vaikka Hollola on vastauksineen lähes pääsääntöisesti keskiarvon paremmalla puolella, jopa merkittävästi, jäävät luvut alhaiselle tasolle oman kunnan päätöksentekoon vaikuttamista ja luottamusta koskevissa kysymyksissä: parannettavaa on vielä paljon.

Hollolalainen on tolkun ihminen; aktiivinen, arvostaa lähiympäristöä ja lähipalveluja,  kotikuntaansa ja myös päättäjiä. Hollolalaisen on hyvä asua ja elää Hollolassa.

Sen tavoitteen eteen teemme työtä joka päivä, yhdessä.

 

 

Hollolassa 24.lokakuuta 2017

 

Päivi Rahkonen

Kunnanjohtaja