Hollolan päättäjät tutustuivat hupenevaan Kujalaan

Kategoria: Muut uutiset
Takaisin


Kuva

Elinvoimajohtaja Heli Randell ja valtuutettu Ilpo Markkola tarkkailevat ja dokumentoivat jätekeskuksen toimintaa.

Noin puolet Hollolan valtuustosta, elinvoimajohtaja, kunnanjohtaja ja Yrittäjien hallituksen kaksi jäsentä tutustuivat torstaina 3.5. Kujalan jätekeskukseen.

Vierailu liittyy kierrätyspuistohankkeen 5-10 vuoden aikajänteeseen, jona uuden kierrätyspuiston sijaintia Päijät-Hämeessä selvitetään ja valmistellaan. Nyt uuden kierrätyspuiston ympäristövaikutusten arviointi alkaa konsulttityönä kolmella alueella Orimattilassa ja Hollolassa Kehätien alueella. Arviointi ja maakuntakaavan valmistelu kestävät arviolta puolitoista, kaksi vuotta. 

Kujalassa tila hupenee

Lyhyellä kierroksella ehdittiin nähdä paljon: muun muassa mekaanisesti jätteitä erotteleva LATE-lajittelulaitos, LahtiAquan ja jätehuollon omistama biokaasu- ja kompostointilaitos LABIO Oy sekä vanhaa kaatopaikkaa että kiertotalouden symbioosista hyötyviä alueen yrityksiä –  esimerkkinä vaikka Kekkilä, joka jatkojalostaa Labion kompostituotetta puutarhamullaksi.

Kujala on kooltaan 70 hehtaaria, ja lähimpään asutukseen on 200-300 metriä. Ydinviesti Päijät-Hämeen jätehuollosta oli, että tila Kujalassa alkaa loppua.

Uuden alueen, kierrätyspuiston, tarve on vähintään sata hehtaaria ja se keskittyisi teollisen jätteen käsittelyyn, uusiomateriaalin jalostamiseen ja uusiokäytön edistämiseen. Yhdyskuntajätteen käsittely jatkuu edelleen Kujalassa.

Hyödyt ja haitat puntarissa

Jätekeskuksen toiminta, määrät ja materiaalit yritysten toimintamahdollisuuksien lisäksi kiinnostivatkin valtuutettuja. Kysymyksiä esitettiin muun muassa tuhkan hyötykäytöstä maanrakentamisen sidosaineena, lajittelulaitoksen toiminnasta ja kapasiteetista, alueen logistiikasta ja hajuhaitoista:

”Hajuhaittoja syntyy suljetulta kaatopaikalta ja Labion toiminnassa, mutta mitään hajulähteistä ei siirry uudelle alueelle, vakuuttivat toimitusjohtaja Tuula Honkanen ja kehityspäällikkö Antti Leiskallio.

Merkittävimmät haittaeläimet jätekeskukselle ovat ruuan perässä tulevat lokit, naakat ja rotat; viimeksi mainittua varten Kujalassa on jatkuva myrkytysohjelma.

Tulevaan kierrätyspuistoon loppusijoitettava jäte tulee olemaan muun muassa niin sanottua laitosrejektejä, jossa ei ole organnista hajoavaa ainesta – tulevaan kierrätyspuistoon loppusijoitettava jäte ei siis sisällä raaka-aineita, mikä houkuttelisi eläimiä.

Ylijäämämaiden Leiskallio arvioi tarvitsevat loppusijoitusta vielä seuraavat kaksikymmentä vuotta, sillä sen kierrättäminen on vielä lapsenkengissä.

Symbioosissa toisen jäte on toisen raaka-ainetta 

Kehityspäällikkö Leiskallio luonnehti Kujalaa pienteollisuuskyläksi, jota Päijät-Hämeen jätehuolto isännöi.

”Kiertotalous on kova sana, ja se tarkoittaa, että raaka-aineita tuhlataan mahdollisimman vähän. Kiertotalouden symbioosissa toisen yrittäjän lopputuote on toisen raaka-ainetta, ja muutenkin loppusijoituksesta on siirrytty kohti uusiomateriaaleja. Kiertotalous muuttaa jätehuoltoa joka päivä”, viittasi Leiskallio kahteen viime vuosikymmeneen, jona aikana jätteen loppusijoitettavan jätteen määrä on pudonnut noin 95 prosentista viiteen prosenttiin.

Valtuutettujen pohdintaa vierailusta

 Valtuutetut Ilpo Markkola (PS) ja Pentti Lampi (Kok) olivat tyytyväisiä vierailuun:

”Mielestäni kierrätys on mennyt eteenpäin, olen aikanani ollut lopettamassa yhtä systeemiä ja aloittamassa Murre-energiajätteen murskauslaitosta, ja nyt Murre toimii ja muitakin jakeita jaotellaan tarkemmin kuin vaikka vuonna 1995”, summasi Markkola.

Lampi kiitteli käyntiä avartavaksi:

”Saimme hyvän kuvan siitä, miten kierrätys ja kaatopaikkatoiminta hoidetaan. Tämä antoi pohjaa seuraavan vaiheen kierrätyspuistopohdinnalle. Tosin pitkä matka sinne vielä on, ja kaikki vaiheet täytyy käydä huolellisesti läpi.”

Vihreiden Kristiina Vanhala-Selin sai lisää tietoa niin ikään:

”Toki olisi voinut kertoa kuinka paljon biojätteen hinta on ajansaatossa tullut alaspäin. Aikanaan biojäte oli kalleinta jätettä, ja nyt kiinnostaa kuinka paljon tästä on saatu oikeasti kaupalliseksi toiminnaksi”, Vanhala-Selin pohti. 

Lisätietoja: valtuuston puheenjohtaja Jarkko Niemi, etunimi.sukunimi@hollola.fi