Hybridityöllä hyvinvointia  -hankkeen päätavoite saavutettiin

Hollolan kunnassa panostettiin vuonna 2022 hybridityön kehittämiseen eli läsnä- ja etätyön yhdistelmään.

- Vuoden 2021 keväällä päätimme hakea Kevalta työelämän kehittämisrahaa Hybridityöllä hyvinvointia -hanketta varten. Kunnanhallitus päätti rahan hakemisesta toukokuussa ja jo elokuussa saimme rahoituksen. Kunnan omarahoitusosuus oli 30 000 euroa, kertoo Hollolan kunnan erityisasiantuntija Tuula Nurminen.

Hanke päästiin aloittamaan syyskuussa 2021.

- Panostimme alussa todella paljon valmisteluun ja suunnitteluun. Kokosimme yhteistyössä henkilöstön kanssa eri aihepiireihin sisältöä, joihin halusimme erityisesti panostaa. Etenimme tarkoituksella hitaasti ja rauhassa. Panostus näkyy nyt tuloksissa, Nurminen kertoo prosessin alkutaipaleesta.

Kilpailutus valmennuksista tehtiin vuoden 2021 lopulla ja kouluttajaksi valittiin Lifted Oy, joka on kirjoittanut asiakaskokemuksestaan Hollolan kanssa nettisivuilleen.

Hankkeen lopullinen sisältö suunniteltiin yhteistyössä toimittajan kanssa.

Valmennuksissa monipuolinen sisältö

- Suunnittelusta syntyivät valmennussisällöt, joista kaksi ensimmäistä ”Hybridityön johtaminen” -teemaiset koulutukset kohdennettiin esihenkilöille, joiden alaisuudessa olevat työntekijät voivat tehdä hybridityötä.

Touko- ja kesäkuussa oli vuorossa esihenkilöiden lisäksi kaikille etätyötä tekeville kaksi valmennusta.

- Näissä valmennuksissa käsiteltiin vuorovaikutusta ja tiimityötä.

Kesätauon jälkeen pidettiin kaikille tarkoitetut itsensä johtamisen valmennukset, joita oli kolme.

- Marraskuussa itsensä johtamisen -teemaa jatkettiin vielä esihenkilötilaisuudessa.

Vaikka hybridityössä yhdistyy sekä etä- että läsnätyö niin kaikki valmennukset toteutettiin etänä.

- Olimme varautuneet myös lähivalmennukseen, mutta sitä ei tarvittu, Nurminen kertoo.

Hybdirityö toi uusia työvälineitä

Kaikki valmennukset on nyt käyty läpi.

- Kaikki se, mitä hanketta varten suunnittelimme, on tehty. Koulutussuunnitelmaan lisättiin se, että hybridityötä tuetaan myös vuonna 2023, Nurminen kertoo.

Kunnanhallitus päätti 28. marraskuuta 2022 olleessa kokouksessaan, että Kevalta haetaan jatkoaikaa hankkeelle 31.5.2023 saakka. Jatkoaika ei lisää kokonaiskustannuksia, vaan toteutus on mahdollista nykyisen budjetin puitteissa.

Hybridityöllä hyvinvointia -hankkeen rinnalla on viety myös virtuaalisen vuorovaikutuksen työväline -koulutuksia.

- Hybridityö on tuonut monelle työntekijälle mukanaan uusia työvälineitä, joiden käyttämiseen on opastettu kymmenen koulutusteeman ja neljän aihesisällön verran, Teamsin välityksellä luonnollisesti, Nurminen kertoo.

Hanke onnistui hyvin

Hanke onnistui Nurmisen mukaan hyvin. Hankkeen tulokset ovat kiinnostaneet muun muassa osarahoittaja Kevaa, jonka esihenkilöiden käyttämään oppimisympäristöön sisällytetään Hollolassa käytettyä, tehtyä ja hyväksi havaittua aineistoa.

Onnistunutta hanketta puoltaa myös tulokset kyselystä, joka tehtiin viimeisten valmennusten jälkeen.

Lähestulkoon kaikki vastanneet kertoivat, että työhyvinvointi oli parantunut hankkeen aikana.

- Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeen päätavoite saavutettiin, Nurminen iloitsee.

- Onnistumiseen ei tarvittu sirkustemppuja, vaan toiseen ihmiseen luottamista ja arvostamista sekä omaan työhön liittyvän päätöksenteon vapauttamista tiimeille ja yksilöille.

- Monelle on ollut tärkeää se, että saa itse vaikuttaa missä ja milloin voi tehdä töitä. Vapauden tunne, joka tulee tästä luottamuksesta, on lisännyt hyvinvointia. Palautteissa eniten mainittu sana oli vapaus, Nurminen kertoo.

Kotiin ei katoa kukaan

Seikkoja, jotka hybridityöhön osallistuneiden hyvinvointia paransivat, olivat muun muassa työmatkojen pois jääminen ja tätä myötä työpäivän pituuden lyheneminen.

- Aikaa käytetään nyt liikuntaan, nukkumiseen ja muun muassa perheen ja työelämän yhteensovittamiseen Ehditään esimerkiksi paremmin viemään lapsia harrastuksiin. 

Moni koki ajatusten toimivan paremmin, kun omia työolosuhteita pystyy välillä muuttamaan.

- Vastauksissa arvostettiin myös läsnäoloa, sosiaalisuutta sekä yhteisöllisyyttä. Ihmiset eivät halua kadota koteihinsa. Jatkossa on mietittävä, mitä läsnäolopäivät työpaikalla sisältävät ja mikä motivoi tulemaan toimistolle.

Hybridimalli herätti kiinnostuksen

Hollolan kunnan kehittämispalveluissa projektityöntekijänä työskentelevä Niina Niemitalo kertoo lukeneensa Hollolan hybridityöhankkeesta ensimmäisen kerran jo syksyllä 2021. Uudestaan asia tuli esiin vuoden 2022 alussa, kun hän mietti opintoihinsa Tampereen yliopistossa sopivaa harjoittelupaikkaa.

- Laitoin avoimen hakemuksen Hollolan HR-päällikölle. Harjoittelupaikkani valinnassa korostuivat kiinnostukseni HR- ja kunta-alaan sekä hyvät hybridityömahdollisuudet sekä Hollolan ulospäin näkyvä kehittämismyönteisyys, kertoo Päijät-Hämeestä kotoisin oleva Niemitalo, joka asuu ja opiskelee Tampereella.

Tietoturva-asiantuntijana marraskuun alussa Hollolan tietohallinnossa aloittaneelle Elias Laineelle Hollolan hybridimalli vaikutti osaltaan kiinnostukseen vastata rekrytointi-ilmoitukseen.

- Valituksi tulemisen jälkeen päätös tehtävän vastaanottamiseksi helpotti työhaastattelussa saatu tieto siitä, että Hollolassa työntekotavat ovat monipuoliset, hän kertoo.

Pääasiassa hyviä puolia

- Joustavuus on paras puoli. Oman elämän mukauttaminen työhön on ollut helppoa, Laine sanoo ja samaa kertoo Niemitalo.

Etäpäiväien ja läsnäolopäivien toteuttaminen on sujuvaa.

- Tykkään tehdä töitä enemmän työpaikalla kuin etänä, mutta jotkut tehtävät ovat helpompia tehdä kotitoimiston rauhassa, Laine sanoo.

Niemitalo kiittelee myös hybridityöhankkeen koulutuksia, jotka ovat olleet hyviä.

- Olen saanut niistä paljon hyviä ja uusia oivalluksia, vaikka erilaiset virtuaaliset työkalut olivat minulle ennestään suurimmalta osin tuttuja, Niemitalo sanoo.

Liikkumattomuus haasteena etätöissä

Huonoja puolia ei ole tullut monia vielä vastaan.

- Ainoa mikä tulee mieleen, on hyvien työskentelyolosuhteiden rakentaminen kotiin. Työergonomia on siis vielä hieman aiheuttanut haasteita. Vaatii hieman hankintoja, mutta nuoren selkä toki kestää vielä istua vähän huonommallakin jakkaralla, hymyilee Laine.

Etätöissä tulee myös liikuttua selvästi vähemmän.

- Läsnäolopäivinä tauoille tulee lähdettyä ja muutenkin tulee erilaisia luontaisia liikkumisia esimerkiksi siirryttäessä kokoushuoneeseen tai kahvitauolle. Etäpäivinä täytyy muistuttaa itseään pitämään kahvitauko ja irrottautua työpisteeltä hetkeksi, Niemitalo on havainnut.

Työyhteisö on koossa pitävä voima

Sekä Laine että Niemitalo kokevat itseohjautuvan työmallin sopivan heille hyvin.

- Malli on toiminut hyvin minulla kuten tiimissäkin. Aika näyttää mikä on toimivaa ja onko tiimeissä ihmisillä erilaisia toiveita työntekemisen suhteen, Niemitalo miettii.

Laine pohtii sitä, että itsekuri työn tekemiseen vaikuttaa pitkälti siihen, että osaa ja pystyy tekemään järkeviä päätöksiä työnteon muotojen osalta.

- Vaatii myös avointa esihenkilö-alainen suhdetta, jotta esihenkilö pystyy ohjaamaan töitä, vaikka ei ole kasvokkain kontaktissa alaisen kanssa.

Ja teki töitä etänä tai läsnä, niin työyhteisö on yksi tärkeä koossa pitävä voima.

- Vaikka olen ollut etätöissä, tuntuu, että olen päässyt todella hyvin mukaan työyhteisöön sisälle, toteaa Niemitalo tyytyväisenä.

Rekrytointivaihessa malli nousee esille

Työntekijöiden ja esihenkilöiden lisäksi myös johdon näkemykset kulkevat samaa positiivista linjaa. Rekrytoinneissa Hollolan itseohjautuva työmalli on otettu ilolla vastaan.

- Hybridityömalli on noussut esille tavalla tai toisella joka kerta. Hakijat ovat olleet kiinnostuneita mallistamme, kertoo Hollolan kunnan talous- ja hallintojohtaja Turkka Rantanen.

Hybridityötä tehdään monissa muissakin organisaatioissa ja kunnissa. Joissain työpaikoissa etäpäivien pitämistä saatetaan ohjata ylhäältä ja työntekijöillä on määrätyt päivät, jolloin voivat etätöitä tehdä.

- Itseohjautuva työmalli on vahvuutemme ja se on koettu todella positiivisena asiana.

Hybridimallin myötä on nähty myös ammatillisia heräämisiä, ja moni on saanut uutta virtaa työlleen.

- Työntekijät kokevat vuorovaikutuksen työyhteisössä lisääntyneen, kun he ovat tulleet kuulluksi etätyön kohdalla.

Huonoja puolia Rantanenkaan ei hybridimallista kysyttäessä löydä. Hän nostaa kuitenkin esille Laineen tavoin työergonomian.

- Työpaikkaergonomiaan kiinnitetään huomiota työpaikalla ollessa, mutta etätöissä tilanne on työntekijälähtökohtainen. Jos joku haluaa tehdä töitä sohvalla, niin se sopii varmasti hänen tyyliinsä, Rantanen toteaa.

 
Projektityöntekijä Niina Niemitalo kokee, että joustavuus on hybridimallin parhaita puolia.

teksti ja kuva: tiedottaja Outi Sirviö

Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran 2.12.22
Päivitetty 22.2.23 (lisätty Liftedin asiakaskokemuslinkki)