Ennakoivaa pohdintaa soteuudistuksen vaikutuksista

Syksyn isoimpana asiana on käynnistetty keskustelu maakunta- ja soteuudistuksen vaikutuksista kunnan kiinteistöihin. Asia kytkeytyy vahvasti myös sotepalvelujen tuottamiseen; tarvitsevathan palvelut myös tiloja. Seminaari aiheesta on torstaina (7.9), mihin on kutsuttu alueellisen puheenvuoron käyttäjäksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimitusjohtaja Eetu Salunen ja valtakunnallisen puheenvuoron käyttäjäksi Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kaikkineen kysymyksen mittakaava on iso; kunnalla on sosiaali- ja terveystoimen palveluihin liittyviä kiinteistöjä yli 20 kappaletta yhteensä yli 30 000 brm2 ja näiden kiinteistöjen tasearvo on yli 11 milj. euroa. Jos/kun kiinteistöjen kuntoa tarkastellaan investointitarpeiden kautta, jo lähitulevaisuudessa välttämättömien korjaustarpeiden kokoluokka on 10-15 milj. euroa.

Isoin haaste liittyy siihen, että emme tiedä, kenelle tiloja korjataan – millaiset ovat tulevan käyttäjän tarpeet-  löytyykö tiloille käyttöä kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen 2023. Mitä enemmän tehdään korjauksia, sitä kalliimmat ovat vuokratilat ja sitä vähemmän niihin liittyvää kysyntää on kilpailutilanteessa. Toki tilojen toimivuus on myös tärkeää. Tyhjäksi jääviin tiloihin investointi ei ole järkevää.

Toinen haaste on se, että Hollolan asukkaat ikääntyvät nopeasti. Ikäihmisten osuus kasvaa + 60 % kymmenessä vuodessa. Myös uusia, ikäihmisille suunnattuja rakenteita tarvitaan. Viimeiset vuodet on kuntaan yritetty synnyttää yksityisten toimijoiden toimesta seniorikampus-aluetta ilman tulosta. Laajempi kokonaisuus vaatisi yhden vastuunkantajan, sellaista ei ole toistaiseksi löytynyt.

Nopeasti laskien sote-kiinteistöjen alaskirjaukset (mikäli kiinteistöille ei löydy käyttöä), korjaustarpeet ja investointitarpeet liikkuvat seuraavan viiden vuoden aikana vähinään  n. 25 milj. euron kokoluokassa. Kun samaan aikaan kuntien kunnallisveroaste leikkaantuu alle 9 %:n suhteellinen velkaantuneisuus uhkaa kohota liian korkealle tasolle. Tämän vuoksi vaihtoehtoja on pohdittava tarkoin.

Vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole riskittömiä. Meidän on vaikea ennakoida miten maakuntavaltuusto aikanaan palveluverkkoa punnitsee emmekä voi olla varmoja, mitä ratkaisuja yksityiset tekevät.

Samaan aikaan joudumme arvioimaan myös sitä, että kunnat on monella tavalla jätetty oman onnensa nojaan: kunnille ei automaattisesti ole luvassa kompensaatiota kolmen siirtymävuoden jälkeen kiinteistöjen mahdollisesta tyhjilleen jäämisestä tai tehdyistä investoinneista tai velan takaisinmaksusta. Tämän vuoksi asiaa joudutaan arvioimaan myös puhtaasti omasta näkökulmasta.

Riskejä tässä tilanteessa pitäisi jakaa. Ratkaisuja pitäisi kyetä tekemään silloin, kun vielä on vaihtoehtoja.  Etenemisen tulee kuitenkin perustua laajaan harkintaan.

Tässä purtavaa torstain valtuustoseminaariin !

5. syyskuuta 2017

Päivi Rahkonen

Kunnanjohtaja