Vuosikymmenten odotus on ohi !

Viisikymmentä vuotta ponnisteltu, 275 miljoonaa euroa maksanut 13 kilometrin ”pätkä” vt 12:ta eli Lahden eteläinen kehätie on vihdoin valmis ja käyttöönotettu. Positiivisia ajokokemuksia tieltä on jo kertynyt; on ihasteltu tien sujuvuutta, linjakkuutta ja turvallisuutta. Raskaan ajoneuvoliikenteen siirtymää on jo todisteltu myös mittauksin.

Osa on huolissaan liikennevirrasta sivuun jäämisestä, kiertotiestä ja menetetystä vetovoimasta. Huolilla on varmasti oma sijansa, mutta huomattavasti suurempi painoarvo on seuraavilla seitsemällä positiivisella odotusarvolla.

Mikä siis muuttuu ?

Salpakangas, kunnan keskustaajama on 1960-luvulla rakentunut hyvien yhteyksien varaan, valtatien varteen. Yhteyksistä on kiistämättä ollut hyötyä kunnalle, mutta kun keskustaajama on kasvanut ja levittäytynyt etelään valtatien toiselle puolelle, on liikennevirtoja kasvattaneesta tiestä tullut paikallista liikkuvuutta estävä ja rikkova. Tien hallinnoinnin siirtyminen valtiolta kunnalle luo uudenlaisia maankäytöllisiä mahdollisuuksia.

Vt 12 on raskaan liikenteen keskeisimpiä poikkiväyliä. Se on lisännyt huomattavasti onnettomuusriskejä, erityisesti talvikeleillä. Jokainen aktiivisesti tiellä liikkunut on voinut todistaa erilaisia läheltäpiti tilanteita. Viimeisin vakava kuolemaan johtanut onnettomuus on viime vuodelta, Hollolassa.

Kasvaneet liikennevirrat ovat vuosien saatossa edellyttäneet liikenneturvallisuusnäkökulmasta viiden liikennevalo-ohjatun risteyksen toteutusta reilun kilometrin matkalle. Kaikkiaan vt 12 väylällä Lahden läpi on yhteensä 27 valo-ohjattua risteystä. Sujuvaksi liikennettä ei voi kuvailla, vaikka erilaisia vihreitä aaltoja on pyritty kehittämään.

Liikenne, erityisesti raskas liikenne on pysähdellessään lisännyt merkittävästi ilmansaasteita ja hiukkaspäästöjä samoin kuin meluhäiriöitä. Tietä ei aikanaan ole suunniteltu nykyisille liikennevirroille eikä nykyisenkokoisia asuinalueita halkomaan– erityisesti asumisen ja viihtyvyyden osalta kriteerit ovat toisenlaisia nykylainsäädännössä.

Vt 12 on kulkenut Suomen suurimpiin kuuluvan pohjavesialueen päällä. Vaikka suojauksia on tehty, mikään suojaus ei kykene täysin poissulkemaan riskejä. Vuosittain kuntakeskusten läpi on kulkenut miljoonia tonneja vaarallisia aineita. Kuljetukset ovat olleet merkittävä riski paitsi asukkaille, myös pohjavedelle. Tällainen riski oli lähellä toteutua vuonna 2016 Lahden keskustassa tapahtuneen vaarallisten aineiden kuljetuksen ajauduttua tieltä ja törmättyä asuintaloon.

Vt 12välityskyky on kuntakeskusten alueella ollut heikko. Tämä on tarkoittanut sitä, että kaupallisia palveluja ei ole ollut mahdollista toteuttaa tavoitelluille paikoille, koska Ely-keskus ei ole antanut lausunnoissaan mahdollisuuksia uusille sijoittumiselle. Näin mm. Citymarketin toteutus Salpakankaan teollisuusalueelle estyi muutama vuosi sitten.

Kehätie luo yrityksille uusia sijoittumispaikkoja erinomaisin yhteyksin. Entistä suorempi yhteys vt 12:n kantatie 54:n ja vt 4:n välillä yhdistää liikennevirrat uudella tavalla. Sujuvilla yhteyksillä saavutetaan myös merkittäviä säästöjä kuljetuskustannuksissa ja herkkyys häiriöille pienenee. Hollolan kunnan neljä yritysaluetta (Kukonkoivu, Hopeakallio, Paassilta ja Nostava) kytkeytyvät suoraan vt 12:lle.

Lahden eteläinen kehätie rauhoittaa kuntakeskuksen liikennettä, luo maankäytöllisiä mahdollisuuksia, lisää liikenneturvallisuutta, siirtää raskaat ajoneuvot suurelta osin pois kuntakeskuksista, vähentää päästöjä, vähentää pohjavesiin kohdistuvia riskejä, sujuvoittaa liikennettä, lisää säästöjä kuljetuskustannuksissa ja luo uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle.

Hollolan kunta osallistui valtiolle kuuluvan tien kustannuksiin 7,7 milj. eurolla. Onko panos-tuotos-suhde kohdallaan ? Tien todellista merkitystä ja arvoa voidaan arvioida ehkä vasta 30-luvulla.

Tässä vaiheessa olen kuitenkin riemuissani !

 

Hollolassa 11. joulukuuta 2020

 

Päivi Rahkonen

Kunnanjohtaja

Julkaistu: 11.12.2020 15.54