Kuntalaistilaisuudessa kiitosta ja huolta lähipalveluista

Kategoria: Muut uutiset
Takaisin

Kuntalaistilaisuuteen Hollolan Vesikansassa osallistui yli 70 kuntalaista ja palvelujen käyttäjää maanantaina 14.1.2019. Luvussa on mukana Hollolan päättäjät ja johtavat viranhaltijat ja hyvinvointikuntayhtymän edustajat, joita kaikkiaan oli paikalla yhteensä parikymmentä.
 

kuntalaistilaisuus

Vapaa-aikapäällikkö Marja Keisasen johtama keskustelu oli vilkasta. Keskustelusta nousi useaan otteeseen esiin, että Vesikansan (Kalliola, Kukkila, Paimela) alueen asioiden tila on hyvä ja asukkaat tyytyväisiä alueen palveluihin. Koostimme eniten puhututtaneet asiat:

Huoli lähipalveluista

Sote 

Ylilääkäri Marianne Wallin ja neuvolapalveluiden esimies Marja Koivisto Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä vakuuttivat, että lähipalveluiksi linjatut nykyiset palvelut neuvola, kouluterveydenhuolto, terveyskeskus- ja suun terveydenhuollon palvelut pysyvät Vesikansassa. Kysyjiä arvelutti kuitenkin raha ”joka ei lisäänny yhdessä suuressa hykyssä”. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen kommentoi huolta aiheelliseksi ja muistutti, että kunta on samalla puolella kuntalaisten kanssa: ”Olemme antaneet järjestämisoikeuden yhtymälle, joten emme päätä esimerkiksi siitä, missä terveysasemat sijaitsevat. On hienoa kuulla, että yhtymässä pidetään lähipalveluita tärkeinä. Toivomme, että se on jatkossakin niin. Tähän mennessä olemme Hollolassa varanneet palveluihin enemmän rahaa kuin mitä on tarvittu.”

Valtuutettu Kristiina Vanhala-Selin puolestaan huomautti Hämeenkoskelta opitun, että mitä enemmän palveluille on kysyntää, sitä varmemmin palvelut alueella pysyvät. Palvelua käyttäviltä vesikansalaisilta tulikin pelkästään kiittävää palautetta yhtymän nykyisten palveluiden saatavuudesta ja toimivuudesta.

Koulut

Hyvinvointijohtaja Matti Ruotsalainen purki sitkeää huhua Paimelan koulun tulevaisuuden uhkakuvasta, koulun lopettamisesta:

”Viranhaltijan näkökulmasta Paimelan koulu on enemmän kuin kyläkoulu; se on myös leirikeskus, jota olemme määrätietoisesti muuttaneet palvelemaan myös kesäaikaan. Meidän näkökulmasta Paimela on kunnan ainoa järvenrannalla sijaitseva leirikeskus. Toki kaiken toiminnan ytimessä on realismi palvelun käyttäjien määrästä, se turvaa palvelun jatkumisen. Tätä Paimelassa tukeekin tuleva kyläkaava Paimelan alueelle”, sanoi Ruotsalainen ja haaveili myös, miten hyvin hyvinvoinnin hallinto viihtyisi idyllisen Paimelan koulun tiloissa.

Yläkoulu puhutti, siirtyvätkö oppilaat minne, ja pääsevätkö kaverin kanssa samaan kouluun. Ruotsalainen kertoi vaihtoehtojen tutkitun, ja tulevaisuudessa opiskelupaikat järjestyvät Lahden Kivimaan koulusta yläkouluun siirtyville vesikansalaisille. Osa yläkoululaisista on nyt valinnut Vääksyssä sijaitsevan yläkoulun, osa Lahden. Hollola on tehnyt jo vuosikymmeniä yhteistyötä Lahden kanssa ja kyseinen yhteistyö jatkuu Vesikansan yläasteikäisten oppilaiden osalta myös tulevaisuudessa ja koulu on Kivimaan koulu. 

Kyläkaavan tarkoitus

Paimelaan on tekeillä kyläkaava, jota tilaisuudessa esitteli elinvoimajohtaja Heli Randell. Kyläkaavalla tarkoitetaan kyläläisten kanssa yhdessä tehtävää oikeusvaikutteista kaavaa. Siinä kunta yhdessä maanomistajien ja kyläläisten kanssa tarkastelee, mihin kannattaa panostaa, esimerkiksi mihin kaavoitetaan tontteja omakotitaloille. Olkaa tässä aktiivisia, suositteli Randell. Paimelasta on aiemmin puuttunut osayleiskaava.

”Tavoitteena on rakentaminen ilman byrokratiaa”, kiteytti elinvoimavaliokunnan puheenjohtaja Erkki Arvila.

Liikenne- ja tieasioista pohditutti yksityisen Oivantien huono kunto, ja jo alueen lapset lapsiparlamentissa 17.10. toivoivat niin Oivantien kuin valtatie 24:n turvallisuuden parantamista. Paikka paikoin muuallakin nopeasti kaavoitetussa ja asutetussa Vesikansassa liikennemäärät ovat kasvaneet. Liikenne- ja tieasiat viedään neuvottelupöydälle ELY-keskuksen kanssa.

Pidempi tovi keskusteltiin myös hiihtoladuista lähemmäs Kalliolan koulua, kunnan tai yksityisessä omistuksessa olevalle maalle. Muuten Vesikansan Kalliolan koululla väki kehui niin asumista, tontteja kuin lähilikuntapaikkoja. Myös jo nykyisellään erinomaiset harrastusmahdollisuudet, seuratoiminta ja yhteisöllisyys saivat kiitosta. Vesikansan hengen kiteytti eräs osallistuja seuraavasti:

Olen yrittänyt lapsilleni opettaa, että kunta olemme me. Kehittämistä tehdään yhteispelillä, eli ei kannata odottaa, että kunta tekee kaiken puolestasi. Jos me toivomme latuja, kunta voi ojentaa kätensä ja sitten me täällä osallistumme myös.”

Julkaistu: 15.01.2019 17.09