Kuntapäättäjät arvioivat päätöksentekoa ja vaikutusvaltaa Hollolassa

Kategoria:
Takaisin

Kuntajohtamisen ja päätöksenteon kyselyn 2017 vastauksista piirtyvät esiin viime valtuustokauden menestykset, pettymykset ja kesken jääneet asiat. Arvion saa myös Hollolan päätöksenteon henki ja hyvän kotikunnan tärkeimmät asiat tulevien päättäjien tärpeiksi. Kuntaliiton ja Åbo Akademin tutkimusohjelman laajaan kyselyyn keväällä 2017 vastasi Hollolasta noin 64 luottamushenkilöä tai johtavaa viranhaltijaa, vastausprosentti oli 91,4.

Avovastausten mukaan viime valtuustokaudella onnistuttiin parhaiten tasoittamaan taloutta, tätä mieltä oli 17 vastaajaa. Myös alueellinen yhteistyö vaikeiden kuntaliitosneuvottelujen jälkeen koettiin onnistumisena. Suurin pettymys oli lukion lakkautus heti valtuustokauden alussa – kouluihin liittyvät kysymykset nostettiin esiin tässä yhteydessä muutenkin.

Työlistalle elinkeinopolitiikka, kehittäminen ja markkinointi

Kesken jäivät elinkeinopoliittiset toimet, kehittäminen ja kunnan markkinointi, kuten Salpakankaan kehittäminen kauppapaikkana. Vastaajat näkivät tärkeäksi juuri Hollolan vetovoiman kehittämisen niin matkailun kuin aluekehittämisen näkökulmista. Tämä nostettaisiin myös seuraavan valtuustokauden strategian sisällöksi: ”Kylien tasapuolinen kohtelu, vakavien ongelmien ehkäisy” - poimintoina avovastauksista.

Päätöksenteon elementit kunnossa

Arvioita annettiin myös viranhaltijajohdon ja henkilöstön, puolueryhmien sisäisestä ja välisestä sekä luottamushenkilöiden, kuntalaisten ja viranhaltijoiden välisistä suhteista yhteisten asioiden hoidossa. Noin puolet toteaa välien olevan hyvin yhteistyöhakuisia tai yhteistyöhakuisia. Puolueryhmien välinen ja sisäinen ilmapiiri on hiukan huonommaksi arvioitu kuin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välinen ilmapiiri.

Nämä arviot ovat linjassa muiden suomalaisten kuntapäättäjien vastausten kanssa.

Päätöstiedottaminen, ehdotukset, lisätiedon saanti ja asioiden oikea-aikainen käsittely ovat saaneet kaikki varsin hyviä arvioita, huomattavasti parempia kuin vertailukunnissa.

Vaikutusvaltaisin on kunnanhallitus

93,8 prosenttia vastaajista koki poliittisen päätöksenteon vaikutusvaltaisimmaksi elimeksi kunnanhallituksen. Arvio vastaa muun maan kuntapäättäjien näkemystä — myös kunnanjohtajan vaikutusvallan arvioinnissa, jota 80,6 prosenttia vastaajista pitää suurena. Valtuuston vaikutusvaltaa erittäin suurena tai suurena piti 70,3 prosenttia.

Sen sijaa omaa vaikutusvaltaa vastaajat kokevat omaavansa hiukan muuta maata vähemmän: 23,4 prosenttia vastaajista pitää omaa vaikutusvaltaansa suurena tai erittäin suurena, kun muissa saman kokoluokan kunnissa prosentti oli 25,5 ja kaikkien kuntien vastaava luku 35 prosenttia.

Suurin osa päättäjäkyselyn vastaajista ei vielä tiennyt, asettuvatko he ehdolle tammikuun 2018 maakuntavaaleissa, jos sote- ja maakuntauudistus toteutuu suunnitelmien mukaan. Eniten halukkuuteen asettua ehdolle Hollolassa ja muuallakin Suomessa vaikuttavat yksityiselämän syyt. Hollolassa oli verrokkeja vähemmän vaikutusta sillä, miten media käsittelee kunnan asioita ja millaiset ovat kunnan tulevaisuudennäkymät.

Hollola pärjäisi kilpailussa

Hollolaiset päättäjät uskovat myös kunnan sijoittuvan hyvin kuvitteellisessa tilanteessa, jossa kunnat kilpailevat keskenään siitä, missä kunnassa on ”hyvä asua ja elää”. Jopa 83,6 prosenttia vastaajista arvioi Hollolan sijoittuvan hyvin  tai erittäin hyvin.

Kolme tärkeintä hyvässä Hollolassa: asuinympäristö, palvelut ja luonto

Hyvä asuinympäristö, palvelut ja luonnonläheisyys ovat vastaajilta saaneet eniten kannatusta hyvän Hollolan kolmen kärkeen.

Kunnan elinvoiman parantamiseksi kunnallisen päättäjän järeimmät toimet liittyvät kaavoitukseen ja maankäyttöön, Hollolassa erityisesti elinkeinotoimintaa edistävään kehittämiseen. Tämän nosti kolmen kärkeen 72 prosenttia vastaajista.

Syrjäytymisen ehkäisy ja julkiset liikenneyhteydet olivat Hollolassa tärkeitä noin 40 prosentin mielestä – yleisesti Suomen kuntapäättäjistä 73-77 prosenttia koki syrjäytymisen ehkäisyn ja liikenneyhteydet yhdeksi kunnan tärkeimmistä asioista. Tähän toki vaikuttaa suurten kaupunkien erilainen toimintaympäristö.

Eniten kunnan toimintaedellytyksiin vaikuttavat vastaajien mukaan Suomen talouden ja paikallisen elinkeinoelämän kehitys (89 prosenttia vastaajista), toiseksi eniten sote- ja maakuntauudistus sekä lainsäädäntö että valtion ohjaus.

Vastaajista 43 prosenttia arveli myös ihmisten muuttuvien arvojen ja tapojen vaikuttavan kunnan toimintaan.

Lisätiedot                             kunnanjohtaja Päivi Rahkonen

Aineistotiedustelut                tiedottaja Pilvi Kallio-Meriläinen, pilvi.kallio-merilainen@hollola.fi                                   

Liitteet PDF-tiedosto avovastauksista

 

Julkaistu: 08.06.2017 13.30