Kuntien rahoitus turvattava itsehallintoalueita valmisteltaessa

Kategoria:
Takaisin

KEHYSKUNTAVERKOSTO

Suurten kaupunkien kehyskuntaverkosto vaatii: kuntien rahoitus turvattava itsehallintoalueita valmisteltaessa

Itsehallintoalueita koskeva valmistelu etenee seuraavaksi rahoituksesta päättämiseen, mikä ratkaisee kuntien tulevat toimintamahdollisuudet. Koska kunnat huolehtivat jatkossakin myös muiden perustuslain suojaamien perusoikeuksien hoidosta – kuten opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta – on niiden hoitamisen edellytykset turvattava kannustavan rahoitusratkaisun avulla. Myös perustuslain rahoitusperiaate edellyttää, että kunnille turvataan riittävät voimavarat niille jäävien tehtävien hoitamiseksi.

Itsehallintoalueiden rahoitusratkaisun lähtökohdaksi on otettava tällä hetkellä tarvevakioidusti tehokkaimmin toimivien kuntien kustannusten lähtötaso ja edulliset toimintamallit. Edellisen sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan uudistuksen yhteydessä esitetyt rahoitusmallit eivät voi toimia uudistuksen lähtökohtana. Valtiovarainministeriön tuolloin tekemien laskelmien mukaan 3,1 miljoonan suomalaisen verotus nousisi, jolloin koko valtakunnan tasolla veronkorotuspaineeksi muodostuisi 1,5 prosenttia. Rahoitus oli rakennettu siten, että nyt kustannustehokkaimmin toimivien kuntien rahoitusosuus nousisi ja kalliimmalla hinnalla palveluja tuottavien kuntien rahoitusosuus laskisi. On hyvä huomata, että uudessa rahoitusratkaisussa veronkorotuspaine kohdistuu suoraan kuntalaisiin ilman, että kunnat ovat puskurina välissä.

Kustannustehokkaimmat kunnat malliksi uudistukseen

Rahoitusratkaisun rakentaminen kustannustehokkaimpien kuntien toiminnan pohjalta on kansantaloudelle tärkeää: on välttämätöntä turvata esimerkiksi elinkeinojen kehittämiseen käytettävien voimavarojen riittävyys. Tämä koskee voimakkaasti juuri kaupunkiseutujen kuntia, joiden merkitys valtakunnan kilpailukyvylle on suuri. Esimerkiksi Helsingistä Tampereelle suuntautuvan kasvukäytävän varrella on kolmasosa maan asukkaista, 40 % työpaikoista, 45 % bkt:sta ja 50 % yritysten liikevaihdosta. Suomella ei ole varaa ratkaisuun, jolla kuntien toimintaedellytyksiä elinvoiman kehittämiseksi heikennetään.

Aalto-yliopiston raportin mukaan kuntien suuria sote-kustannusten eroja ei voida selittää sairastavuusindeksillä, tarvekertoimella tai yli 75-vuotiaiden määrällä, vaan suurin selittävä tekijä on palvelujen tuotantorakenne. Siksi itsehallintoalueiden valmistelussa tulee ottaa lähtökohdaksi, että uudet alueet toimivat heti alusta alkaen tehokkaalla palveluverkolla sekä vaikuttavimmilla ja kustannustehokkaimmilla toimintamalleilla. Vain näin menetellen voidaan turvata se, että esimerkiksi palkkojen harmonisoinnin ja ICT:n fuusiokustannusten aiheuttamat lisämenot voidaan kattaa ilman kustannustason nousua.

Uudistuksen kolmen miljardin säästötavoite on mahdollista saavuttaa, mutta se edellyttää, että käytettävissä olevan rahoituksen ylärajaksi itsehallintoalueilla on asetettava tarvevakioidusti tehokkaimpien kuntien kustannustaso. Toiminnan tehokas toteutus on varmistettava tiukan raamin avulla.

Kuntien asiantuntemuksen käyttö suunnittelussa

Pyydämme, että tässä kuntien tulevien toimintamahdollisuuksien kannalta elintärkeässä rahoituksen valmisteluvaiheessa kunnat kutsutaan laajasti mukaan uudistuksen suunnitteluun. Edellytämme, että valmistelussa noudatetaan hyvän hallinnon perusteiden mukaista avointa ja osallistavaa tapaa. Itsehallintoalueiden rahoituksen vaikutukset kuntien asukkaiden verorasitukseen on avattava valmistelussa kuntakohtaisesti ennen päätöksentekoa ja rahoituksen perusteiden on oltava julkisia kaikilta osin ja avoimesti saatavilla perustuslakivaliokunnan lausunnon 67/2014 mukaisesti. Kuntien tulee saada lausua asukkaidensa puolesta rahoitusratkaisusta sen varmistamiseksi, että kokonaisveroaste ei hallituksen lupauksen mukaisesti nouse.

Kehyskuntaverkoston puolesta

Oskari Auvinen kunnanjohtaja, Kangasala puh. 040 133 6311, oskari.auvinen@kangasala.fi

Suurten kaupunkien kehyskuntaverkostossa on mukana 26 kuntaa ja kaupunkia, joiden yhteinen asukasluku on noin 430 000. Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi; Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko; Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä; Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame; Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi sekä Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila.

« Takaisin

Julkaistu: 09.12.2015 14.47