mahdollisuuksien valtatie on kuuma  

Uusi valtuusto on valittu. Tervetuloa päättämään tulevaisuudesta !

Uusi valtuustokausi käynnistyy suoraan valtuuston tärkeimmän asiakirjan, kuntastrategian laadinnalla. Kuntastrategia on se asiakirja, jolla valtuusto ilmaisee tahtonsa siitä, mitä tavoitellaan ja mihin suuntaan seuraavan neljän vuoden- ja tätä pidemmälläkin- aikana toimintaa ja taloutta johdetaan. Strategian täytäntöönpano eli operatiivinen toiminta on viranhaltioiden tehtävänä. Keskeiset toimenpiteet johdetaan strategian tavoitteista.

”Vanha” kunnanhallitus käynnisti strategiatyön jo toukokuussa. Taustaselvityksiä tehdään ensin viranhaltijavoimin. On tartuttu mega-trendeihin, joita tulisi ymmärtää, koska niillä on vaikutusta käytännössä kaikkeen julkiseen toimintaan. Trendejä on luokiteltu eri lähteissä kymmenillä eri tavoilla ja kaikkineen niitä on satoja. Suomalaisen yhteiskunnan ja kunnallishallinnon näkökulmasta keskeisimmät nostot liittyvät kestävään kehitykseen, väestömuutoksiin, teknologiaan ja talouteen.

Kestävän kehityksen ja ekologisen jälleenrakennuksen osalta on saavutettu entistä laajempi globaali ymmärrys ja hyväksyntä. ”keppi ja porkkana” ulottuu lähes kaikkeen toimintaan; seuraa yritysten kasvun mahdollisuuksia ja sääntelyä, yksityisen käyttäytymisen ohjausta ja julkisen talouden rahoituspaineita. Kunnissa tämä näkyy mm. tarpeina panostaa joukkoliikenteeseen ja erilaisiin autojen latauspisteisiin, kevyenliikenteen väyliin ja ympäristön suojeluun. On nähtävissä, että porkkanan sijaan olemme siirtymässä keppi-vaiheeseen eli vahvempaan ohjaukseen.

Väestöllisten muutosten vaikutukset ovat merkitykseltään suuria. Väestö ikääntyy kasvattaen palvelutarpeita. Sote-uudistuksen toteutuessa tämä julkisten palvelujen kasvupaine siirtyy hyvinvointialueille ja valtion rahoituksen vastuulle. Samalla kunnilta leikkaantuu puolet tulorahoituksesta ja veroaste alenee n. 12,5 %-yksikköä. Kunnille jää kuitenkin velat täysimääräisinä, mikä heikentää kykyä investoida.

Vuonna 2018 yli 50 lapsen syntyvyyslukuun ylsi alle puolet kunnista. Syntyvyyden nopea väheneminen viime vuosikymmenellä vaikuttaa työikäisen väestön kutistumiseen. Työpaikkoja syntyy liian vähän eikä yksityinen sektori investoi. Tämä puolestaan johtaa hitaaseen talouskasvuun ja luo hyvinvointivaltion ylläpidolle suuren kestävyysvajeen. Kunnissa tämä haaste kohdataan niukkana tulorahoituksen kasvuna. Toisaalta lasten määrän väheneminen poistaa myös koulutusmenoja, mutta vain, jos kiinteistö- ja henkilöstökuluja voidaan vähentää.

Ennusteiden mukaan Suomen väestönkasvu nojaa vahvasti maahanmuuttoon. Maahantulijoille puolestaan on luotava erilaisia palveluja ja toimintarakenteita, jotta polku työelämään on mahdollisimman sujuva. Tämä vaatii panostuksia myös kunnissa.

Vuonna 2018 väestönkasvua oli n. 15 %:ssa kuntia. Väestön muuttoliike on voimistunut finanssikriisin jälkeen. Väestö on keskittynyt muutamaan suurimpaan kasvukeskukseen, sinne missä on laajimmat työllisyysmahdollisuudet. Muuttoliike on itseään vahvistava kierre. Teknologinen osaaminen ja hyväpalkkaiset työpaikat keskittyvät näihin keskuksiin luoden rahoituspohjaa uusille kasvua kiihdyttäville panostuksille. Muutos on polarisoinut eri alueita ja synnyttänyt vastakkainasettelua, mikä on heijastunut kasvavina jännitteinä.

Vaikka kasvukeskukset ovat vetäneet väestöä, siellä on myös omia asumisen haasteita eivätkä keskukset vastaa kaikkien osalta hyvälle asumiselle asetettuja tavoitteita – etenkään kalliin ja ahtaan asumisen osalta. Covid-19 pandemia loi globaalin digiloikan ja toi etätyömahdollisuudet uudella tavalla esiin. Vastavoimia on muodostunut. Olennaiseksi kilpailutekijäksi on muodostunut saavutettavuus (liikkuminen),  asumisviihtyvyys ja tietyt tekijät kuten häiriöttömät tietoliikenneyhteydet. 

Kolmas iso trendi on teknologian sulautuminen kaikkeen. Teknologiassa kysymys ei ole siitä, että teemme asiat nopeammin vaan siitä, että teemme asiat toisin. Toimivista tietoliikenneyhteyksistä on jo tullut yhtä tärkeä perusinfra kuin sähköstä. Teknologia on myös mahdollistanut erilaisen alustatalouden, missä kohtaamisen, tavarat ja palvelut ovat siirtyneet verkkoon. Tämä näkyy mm. kaupallisten palvelujen tyhjiksi jättäminä toimitiloina. Kehitys kiihtyy tältäkin osin; esineiden internet ja etäohjauslaitteet tulevat muuttamaan palveluja edelleen. Kuntien näkökulmasta teknologinen nopea murros edellyttää oppimista, kaikkien väestöryhmien mukana pitämistä,  tilankäytön tarpeen muutoksiin reagoitumista, tietoliikenneyhteyksien toimivuuteen vaikuttamista ja panostusta kunnallisten palvelujen digitalisointiin ja tietoturvaan.

Neljäs trendi on talousajattelun muutos. Ennen finanssikriisiä oli vahva yhteinen näkemys talouskurin itsestäänselvyydestä. Viimeisen kymmen vuoden aikana 0-korkojen taloudessa velkaantumisen pelko on poistunut. Yksityistalouden osalta rajoitteet tulevat rahalaitosten kautta. Kuntatalouden osalta kuntalaki ja kuntataloudelle asetetut talouskriteerit ovat jakaneet kunnat vahvasti kahteen joukkoon. Suuret kaupungit ovat ylläpitäneet kasvudynamiikkaa velkarahalla. Pienemmille kunnille ylivelkaantuminen on tarkoittanut kriisikuntamenettelyä ja pakkoliitosta. Pienemmistä kunnista vain ne, joilla itsenäisyydellä ei ole kriittistä merkitystä ovat voineet ottaa suurempia riskejä ylivelkaantumisen kautta. EU:n elvytysrahoitus on osaltaan edelleen kiihdyttämässä alueiden eroja; edessä oleva nopea kasvu on kohdentumassa niille kunnille ja alueille, joilla valmiudet suurinvestointeihin ovat jo olemassa.

Isot trendimuutokset luovat suuria muutoksia, mitkä kohdentuvat eri alueille ja kuntiin eri tavoin. Keino, mikä toimi ennen ei enää toimikaan uudessa ympäristössä ja muuttuneessa tilanteessa. Erilaisia temppuja on mahdollista tehdä nopeastikin, mutta vaikuttavat ratkaisut syntyvät vain pidemmällä viiveellä, Koska demokratia on hidas väline se edellyttää ensin riittävän yksimielisyyden syntymistä.  Patoutunut paine synnyttää halua nopeisiin ja yksinkertaisiin ratkaisuihin. Tämä puolestaan tukee enemmänkin yksilövaltaa kuin demokratiaa. Ongelmien ja ratkaisujen välinen viive-turhauma synnyttää ja lisää erilaista arvostelua ja hyökkäyksiä päätöksentekijöitä ja viranhaltijoita kohtaan, mikä on omiaan halvauttamaan entisestään päätöksentekoa hajauttamalla näkemyksiä. Olennaisin kilpailuetu näyttäkin syntyvän niihin kuntiin ja kaupunkeihin, missä kyetään hajottamisen sijaan kokoamaan yhteiset näkemykset ja kohdentamaan ne tekemiseksi.

 

Keskeisimmät kuntastrategian valinnat tehdään maapolitiikan (mitä, miten ja minne),  työllisyyden edistämisen ja investointien kautta. Näiden asioiden osalta avaimet ovat valtuustolla. Kaikkeen ei ole varaa, mutta jos oikeita valintoja kyetään tekemään ja rohkeutta riittää (harkittuihin) riskinottoihin, mahdollisuuksien valtatie on kuuma. 

 

Hollolassa 14. kesäkuuta 2021

 

Päivi Rahkonen

Kunnanjohtaja

Julkaistu: 14.06.2021 13.46