Millainen on hollolalainen ARTTU-kyselyn valossa

Kategoria: Muut uutiset
Takaisin

Kuntaliiton koordinoima ARTTU2-tutkimusohjelma selvittää kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tuomien muutosten vaikutuksia kuntiin ja kuntalaisiin. Tutkimusohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea.

Tutkimusohjelma koostuu useista osaprojekteista. Tutkimusohjelman rahoittajina toimivat Suomen Kuntaliitto, osallistujakunnat, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä muita ministeriöitä. Tutkimusohjelman eri osatutkimukset toteutetaan yhteistyössä eri yliopistojen kanssa.

Uusia tuloksia ARTTU-kyselyn kuntalaistutkimuksesta on saatu. Valtakunnallinen tiedote löytyy tämän linkin kautta.

Millainen on hollolalainen kyselyn valossa ?

Suhteessa keskiarvovastaajiin, hollolalainen on aktiivisempi, uskoo pystyvänsä vaikuttamaan paremmin, omaa paremmat valmiudet ottaa käyttöön internet-pohjaisen äänestyksen, mutta vastustaa hanakammin äänestysikärajan laskua tai kunnanjohtajan valitsemista suorilla vaaleilla.

Kysely osoitettiin 650 hollolalaiselle, joista 303 vastasi.

Hollolalaiset luottavat kunnallisvaaliäänestämiseen keskiarvoa paremmin ja pitävät kansanäänestyksen käyttöä tärkeimmistä asioista selkeästi tärkeämpänä kuin keskiverto kansalainen. Hollolalaisilla on valmiutta ottaa käyttöön kunnallisvaaleissa internet, mutta äänestysikärajaa ei olla valmiita laskemaan. Kunnanjohtajan valintaan suorilla vaaleilla suhtaudutaan varauksellisesti.

Kuntalaiset ovat keskiarvoa aktiivisempia lähes kaikilla osa-alueilla; yhteydenotoissa luottamushenkilöihin, viranhaltijoihin, vetoomusten allekirjoittamisessa, osallistumisessa kunnanosa- tai kylätoimintaan ja kunnan keskustelutilaisuuksiin ja vastaamisessa kunnan asiakas- tai käyttäjäkyselyihin ja talkootyöhön.

Näillä toimenpiteillä kuntalaiset arvioivat vaikuttavansa keskiarvoa paremmin lähes kaikkien osa-alueiden osalta. Parhaimmat vaikutukset arvioidaan olevan yhteydenotoilla viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin.
Keskiarvoa vähäisempää on osallistuminen järjestöjen tai yhteisöjen toimintaan, yleisönosastokirjoitukset tai osallistuminen median kautta.

Vaikuttamisväylät arvioitiin hyvin samankaltaisesti kuin keskiarvovastaajat. Poliittinen järjestö tai puolue nousi kuitenkin selkeästi korkeammalle ja eläkeläisjärjestöt ja kulttuurijärjestöt arvioitiin vaikuttamisen kannalta niukemmin.

Liitteet:
Arttu2 Osallistuminen ja vaikuttaminen 2015 (pdf)
Arttu2 Kuntalaiset ja päätöksenteko (pdf)