Miten strategia ohjaa kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä käytännössä?

Taustaksi

Kunnan rooli, velvoitteet ja lainsäädäntö muuttuvat merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Palvelut muuttuvat ja samalla myös kuntalaisten odotukset; vaaditaan entistä enemmän laatua, helppoutta ja nopeutta. Yhtälö on haastava, koska samanaikaisesti väestö ikääntyy voimakkaasti seuraavien vuosien aikana ja julkista rahaa on entistä vähemmän käytössä. Kunnan tulee jatkossa entisestä enemmän panostaa vaikuttavuuden lisäämiseen. Siihen keinoina ovat esimerkiksi panostaminen nykyistä enemmän tiedolla johtamiseen. Järjestelmän toimivuus edellyttää poliittiselta päätöksenteolta kokonaisuuden hallintaa sekä johdonmukaisuutta. Kuntalaisten roolia palveluiden ja kunnan tulevaisuuden rakentamisessa pitää lisätä, on kehitettävä yhteinen uusi toimintamalli, jotta kaikki halukkaat pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan.

Strategiset hyvinvointitavoitteet sekä ohjelmat

Hollolan kunnan nykystrategiassa hyvinvointipolitiikan näkökulmasta keskeiset tavoitteet ovat hyvinvoiva kuntalainen ja toimivat peruspalvelut sekä vetovoimainen kunta, kehittyvät elinkeinot ja työllisyys. Nämä kuntastrategiassa vahvistetut hyvinvointipoliittiset tavoitteet muodostavat linjaukset kunnan hyvinvointityöskentelylle. Strategiassa mainitaan esimerkiksi hyvinvoiva kuntalainen tavoitteesta siten, että kuntalaiset huolehtisivat omasta hyvinvoinnista ja terveydestä omien voimavarojen puitteissa niin paljon kuin mahdollista. Tämä tarkoittaa kunnalta panostamista ennaltaehkäisevään toimintaan, jotta nämä tavoitteet toteutuvat.

Kuten valtuuston puheenjohtaja Jarkko Niemi blogissaan kirjoitti, strategia toimii suunnannäyttäjänä ja työkaluna kunnan päätöksiä tehtäessä ja toimintaa suunniteltaessa. Strategian hyväksyy aina valtuusto. Tämän lisäksi strategiasta johdetaan erilaisia ohjelmia, jotka osaltaan linjaavat myös hyvinvointityöskentelyä. Näitä ovat esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelma ja kunnan liikuntapalveluiden kehittämissuunnitelma. Näistä suunnitelmista löytyy konkreettisia toimenpiteitä ja/tai ehdotuksia kyseisen palvelun parantamiseksi.

Hyvinvointikertomus osana strategiatyötä ja työkaluna tiedolla johtamiseen

Kunta asettaa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet. Hyvinvointityön tavoitteet ovat edellisessä kappaleessa mainitut kuntastrategiassa vahvistetut hyvinvointipoliittiset tavoitteet. Toimenpiteet määritellään ja pannaan toimeen sillä palvelualueella tai niillä palvelualueilla, joita tavoitteet koskevat. Resursointi tapahtuu pääsääntöisesti vuosittaisen talousarvion yhteydessä.

Vuodelle 2018 on asetettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi mm. seuraavia tavoitteita: Lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisääminen, johdonmukainen kouluterveyskyselyn hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä sekä päihdehaittojen ehkäisy. Jokaiselle tavoitteelle on asetettu toimenpiteet sen saavuttamiseksi, mittarit tavoitteen toteutumisen osoittamiseksi sekä nimetty vastuutaho, joka siitä vastaa.

Kunnan hyvinvointityöryhmän rooli hyvinvointityössä

Hollolan kunnassa on toiminut vuodesta 2011 lähtien poikkihallinnollinen hyvinvointityöryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja jäsentää kunnan hyvinvointityötä. Hyvinvointityöryhmässä on edustajia kunnan eri palvelualueilta, mm. perusopetus-, varhaiskasvatus-, vapaa-aika-, kaavoitus-, tila-, henkilöstö- ja hallintopalveluista. Lisäksi työryhmässä on erikseen edustus Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymästä sekä järjestön edustus Päijät-Hämeen Liikunnasta ja Urheilusta. Puheenjohtajana on toiminut tämän vuoden ajan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen.

Hyvinvointityöryhmän tehtäviin on tullut muutoksia johtuen sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymisestä 1.1.2017 alkaen Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymälle. Hyvinvointityöryhmä on joutunut pohtimaan kunnan uutta roolia ja sen vaikutusta hyvinvointityöhön. Tähän pohdintaan on liittynyt kiinteästi esimerkiksi erilaisten hyvinvoinnin ja terveydentilaa kuvaavien indikaattorien nykytilanteen arviointia. Indikaattorit kuvaavat tilannetta, missä tällä hetkellä kunnassa ollaan. Näillä tiedoilla on merkitystä esimerkiksi siihen, mihin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin kunnan tulee jatkossa panostaa taloudellisia resursseja.

Lopuksi

Jokainen meistä voi vaikuttaa merkittävästi omaan hyvinvointiinsa. Luin muutamia viikkoja sitten jutun, miten kyykistyminen ei enää meiltä nykyihmisiltä meinaa onnistua. Runsas istuminen varsinkin aikuisiällä heikentää lonkkanivelten liikkuvuutta ja sen vuoksi kyykkyyn meneminen ei onnistu.

Olen muutaman viikon ajan päivittäin viettänyt aikaa muutamia minuutteja kyykyssä ja huomannut, miten oma liikkuvuus on parantunut ja kyykyssä oleminen luonnistuu paremmin. Harjoittelu kannattaa aloittaa leveästä haara-asennosta ja vaikka aluksi lonkissa ja nilkoissa saattaa tuntua jomotusta niin pikkuhiljaa liike alkaa sujua. Suosittelen kaikille tekemään kyykkyjä. Niitä voi tehdä missä vaan; työpaikalla, bussipysäkillä tai olohuoneessa.

Hyvää ja rauhallista joulun aikaa kaikille!

Hyvinvointiterveisin,

Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori