Monipuolisia kehitysehdotuksia kuntalaiskyselyn vastauksissa

Hollolalaiset vastasivat ahkerasti kuntalaiskyselyyn, jossa kartoitettiin Hollolan kuntakeskuksen nykytilaa ja kerättiin ideoita keskustakortteleiden kehittämistä varten. Kysely oli avoinna kaksi viikkoa ja siihen saatiin yhteensä 267 vastausta eri ikäisiltä ja eri elämänvaiheissa olevilta kuntalaisilta. Kuntalaiskyselyn vastauksia hyödynnetään kehitystyön seuraavissa vaiheissa.

Kehittämistyöryhmä oli erittäin tyytyväinen saatujen vastausten runsaaseen määrään sekä niiden sisältämiin hyvinkin konkreettisin kehitysehdotuksiin.

”Olimme ilahtuneita, kuinka innokkaasti kuntalaiset halusivat osallistua kuntakeskuksen kehittämisen ideointiin. Vastauksissa vaikuttaa olevan toteuttamiskelpoisia ideoita. Kiitos kuntalaisille aktiivisuudesta”, sanoo elinvoimajohtaja Heli Randell Hollolan kunnasta.

Keskiarvoinen vastaaja oli 31–45-vuotias työssäkäyvä tai yrittäjä (65 % vastaajista), toiseksi suurin vastaajaryhmä olivat eläkeläiset (22 % vastaajista). Vastaajat asuvat pääsääntöisesti Hollolassa, mutta suurin osa, eli 56 % asuu kuntakeskuksen ulkopuolella.

Taustakysymyksillä kartoitettiin myös tämän hetken kuntakeskuksen käyttötottumuksia. Tärkein syy vierailla kuntakeskuksessa on palvelut. Kuntakeskuksessa ei vietetä juurikaan vapaa-aikaa tai käydä töissä rajallisten työpaikkamäärien takia. Lähes kaikki vastaajat vierailevat kuntakeskuksessa vähintään kerran viikossa, suurin osa eli 82 % käy kuntakeskuksessa päivittäin tai useita kertoja viikossa. Kuntakeskukseen saavutaan yleensä omalla autolla.

Keskeisenä toiveena torialueen elävöittäminen

Kuntakeskus koetaan yleisesti jokseenkin turvalliseksi. Kuntakeskuksen viihtyisyyttä lisääviä konkreettisia toiveita esitettiin kyselyssä runsaasti, sillä kuntakeskuksen yleisen tunnelman, vähäisen aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden puutteen koettiin vähentävät viihtyisyyttä. Vastaajat esittivätkin ideoita kuntakeskuksen turvallisuuden, viihtyisyyden ja ilmapiirin kehittämisestä. Turvallisuuden kohentamisessa keskeistä olisi saada häiriökäyttäytyminen pois yleisistä ulkotiloista esimerkiksi avoimemman tilan ja paremman valaistuksen avulla. Viihtyisyyttä voitaisiin lisätä kävelykaduilla, istumapenkeillä, viheralueilla, istutuksilla, kausivaloilla sekä yleisen siisteyden parantamisella. Siisteyttä lisäisi myös jäteastioiden ja pyörätelineiden lisääminen.

Viihtyisyyden parantamisen osalta vastauksissa nousi esiin torialueen keskeinen rooli aktiivisen toiminnan, tapahtumien ja ajanvieton paikkana. Kuntakeskukseen tultaisiin useammin, mikäli siellä olisi tapahtumia, kahviloita ja penkkejä sekä viihtyisä ympäristö ajanviettoon. Yhteiseen käyttöön ja tapahtumien järjestämiseen soveltuvien sisätilojen ja torialueen rooli koettiin keskeisenä juuri tapahtumien, markkinoiden, toripäivien, livemusiikin, stand up- ja muiden kulttuuritapahtumien järjestämiselle.

Tällä hetkellä kuntakeskuksessa eniten käytettyjä palveluita ovat päivittäistavarakaupat, terveyskauppa ja terveyspalvelut. Eniten toivottuja palveluita keskustan alueelle ovat kahvilat ja ravintolat, elokuvateatteri, koirapuisto ja taidegalleria. Toiveena on myös pienten putiikkien houkutteleminen kuntakeskukseen kunnostetuilla tai uusilla kohtuuhintaisilla liiketiloilla. Myös vuokrattavia etätyöskentelytiloja kaivattiin parantamaan työskentelyolosuhteita kunnassa.

Halu huomioida lapset ja nuoret paremmin välittyi vastauksissa. Nuorille kaivattiin tekemistä ja omia tiloja oleskelulle, lisäksi Hollolaan kaivattiin omaa lukiota. Lapsiperheille suunnattuja ulkotapahtumia sekä toimintaa sisätiloihin kaivattiin enemmän. Salpa-Suppaa toivotaan kehitettävän tapahtumien, liikunnan ja kulttuuritoiminnan avulla.

Hollolan persoonallisuus näkyviin

Hollolan vahvuutena pidetiin luontoa ja sen tarjoamia liikunta ja virkistysmahdollisuuksia. Ainutlaatuisesta luonnosta puhuukin Hollolan saama Geopark-status. Erityisen ylpeitä hollolalaiset ovat monimuotoisista luontonähtävyyksistä, puhtaista järvistä, patikointi-, lenkkeily- ja hiihtomaastoista. Hollolan vahvan visuaalisen ilmeen toivottiin näkyvän myös katukuvassa esimerkiksi värien, persoonallisten kylttien ja Hollolan hirven hyödyntämisenä teemaleikkipuistossa.

Ulkotiloihin toivottiin liikunnallisia matalan kynnyksen ajanviettopaikkoja, kuten frisbeegolf-rataa, ulkokuntosalia, ulkojäätä torille, liikennepuistoa, lapsille leikkipaikkoja sekä ulkoilureittiä kuntakeskuksen läpi. Myös luontoon liittyviä ehdotuksia tuli runsaasti ja toiveita esitettiin luontoretkikohteista ylläpidetyillä nuotiopaikoilla aina viljelylaatikoihin. Hollolalaiset haluavat olla mukana yhteisöllisyyden lisäämisessä, sillä kuntalaisia toivottiin osallistettavan keskustan viihtyisyyden kehittämiseen esimerkiksi istutusten ylläpidon muodossa.

Kuntalaiskyselyyn oli otettu mukaan myös asumisen teema, jonka osalta tullaan tekemään vielä tarkempia analyysejä kertyneen materiaalin perusteella. Asuntotarjonnan monipuolistuminen, perheasunnot, viheralueet ja viihtyisyys nousivat vastauksissa esille kuntalaisten toiveina asumisen saralla. Kuntakeskuksesta toivottiin virkeää lähiötä, jossa puutarhakaupunkimaisuus ja kauniit rakennukset toisivat kaivattua viihtyisyyttä.

Kuntalaiskyselyn tuloksia hyödynnetään keskustakortteleiden kehittämistyössä, ja sen avulla kehitystyön painopisteitä pystytään arvioimaan myös asukkaiden näkökulmasta. Kuntalaiskyselyn lisäksi on toteutettu haastatteluja myös yrittäjille ja palveluntuottajille.

Lisätiedot:
Hollolan kunta, kaavoitusarkkitehti Pentti Klemetti, pentti.klemetti@hollola.fi, p. 044 780 1455

Hollolan kunta ja WasaGroup Oy kumppaneineen kehittävät yhteistyössä Hollolan keskustakorttelia. Kehittämistyön tavoitteena on kuntakeskuksen elinvoiman kasvattaminen ja yksityisten palvelujen lisääminen alueella. Tavoitteena on myös asukkaiden, vierailijoiden sekä palvelutarjoajien ja työpaikkojen muuttuvien tarpeiden monipuolisempi huomiointi. Painopiste on keskustakortteleissa, koska niiden sijainti kuntarakenteessa on keskeinen. Alue on kuntakeskuksen tärkeä saapumisen paikka ja luo mielikuvaa Hollolasta, toimien kunnan yhtenä käyntikorttina.