Nykyiseen raideinfraan panostaminen on järkevintä

Keskustelu raidelinjauksien parissa on käynyt viime kuukausia kuumana. Keskeinen tunnistettu huoli on paitsi Suomen sisäisen, yhtenäisen vision puuttuminen mutta myös paikallistasolla itäradan voimakas lobbaaminen, joka toteutuessaan vähentäisi oleellisesti nopeiden kaukoliikenteen junien (InterCity ja Pendolino) pysähtymistä Lahdessa. Tämä tekisi paitsi oikoradan investoinnin mitättömäksi, olisi myös turmiollinen koko Lahden seutukunnalle. Etuna Päijät-Hämeelle tällä hetkellä on, ettei idässä ole kyetty kuitenkaan muodostamaan selkeää yhtenäistä kantaa itäradalle, vaan esillä on myös kaksi kilpailevaa linjausta.  

Itärataa ei voi perustella kustannusnäkökulmista. Tällä hetkellä itäradan kustannusarvio Porvoo-Kouvola välillä on 1,7 mrd., ja Porvoo-Kotka-Hamina-Luumäki välillä 2,8 mrd. Samaan aikaan koko Suomen väyläverkko on päässyt rapistumaan sen kunnossapidon niukkojen resurssien seurauksena.  Yksin päällystettyä, valtion ylläpitämää tietä on Väylän tilastoissa noin 55 000 tiekilometriä. Kahteen huonompaan luokkaan kuuluu liki 8000 tiekilometriä.

Korjausvelkaa koko väyläverkolla (tiet, radat, vesiväylät) on yhteensä ollut noin 2,5 miljardia viime vuonna. On varsin siis yksiselitteistä, että järkevintä on nykyisten maanteiden ja rautateiden runkoverkoston kehittäminen. 

Vähäpätöinen vaikutus itäradan toteutuessa ei olisi myöskään Venäjälle liikennöivän Allegron siirtyminen uudelle radalle. Päijäthämäläisten lisäksi haittaa tästä olisi Tampereen suunnasta Venäjälle ja Venäjältä matkaaville, jotka joutuisivat koukkaamaan päärataa pitkin pääkaupunkiseudun kautta. Tämän vuoksi Hämeen molemmat maakunnat näkevät nykyisen pääradan kehittämisen keskeisenä yhteisenä edunvalvonta asiana.
 
Oikaisua pääradalta Kouvolaan on vaikea perustella millään tavalla. Matka-ajoissa ei ole eroa, sillä Kouvolasta Kuopioon sekä Joensuuhun kulkevilla radoilla on pitkiä, maksiminopeudeltaan 140 km/h olevia rataosuuksia. Matalat nopeusrajoitukset johtuvat matkan varrella olevista tasoristeyksistä, sähköistyksen toteutustavasta ja ratageometriasta. Rataosuus on lisäksi pääsääntöisesti yksiraiteinen. Merkittävämpi vaikutus ja hyöty saavutetaan Savon ja Karjalan ratojen peruskorjauksella. Tämä on maakunnan kannalta keskeinen viesti. 

Raideratkaisuissa eletään tällä hetkellä kriittisiä hetkiä. Päijät-Hämeen eri toimijoiden: poliittisten päättäjien, virkamiesten sekä elinkeinoelämän toimijoiden tulee systemaattisesti ja yksituumaisesti puolustaa nykyisen pääradan kehittämistä sekä sen osaksi tulevaa lentorataa. Lentorata mahdollistaisi puolen tunnin matka-ajan Lahdesta lentokentälle, jolla on iso merkitys esimerkiksi elinkeinoelämän näkökulmasta pääradan liittyessä kaukojunaliikenteeseen.

Kristiina Hämäläinen (Kok.)
Maakuntahallituksen vpj.
CPMR:n itämerikomission liikennetyöryhmän jäsen

Julkaistu: 13.03.2020 13.06