Piipahdus varhaiskasvatuksen arkeen - miten toimii uusi vasu?

Kategoria: Varhaiskasvatus
Takaisin

Leikki on lapsen työtä.

Vasuista vauhtia –tapahtuma avasi varhaiskasvatuksen uutta toimintatapaa
 

Vasuista vauhtia -tapahtumaa vietettiin tiistaina 5. syyskuuta Hollolassa jopa seitsemässä eri päiväkodissa tai toimipisteessä. Tempauksella haluttiin tutustuttaa toiminnallisesti varhaiskasvatuksen uuteen suunnitelmaan, joka valtakunnallisesti otettiin käyttöön elokuussa.

Hollolan kuntakeskuksen toimintapuistoon olivat aamupäivällä saapuneet Hiekkalinna- ja Satulinna -päiväkotien lapsia ja henkilökuntaa. Puisto oli koristeltu ilmapalloin ja puistossa oli muun muassa liitutaiteilua, saippuakuplan puhallusta ja leikkiä värikankaan kanssa, muiden laitteiden lisäksi.

Jokainen päivä on hyvä päivä lapselle

Varhaiskasvatuksen lähiesimies Tarja Viitala kuvaa uutta varhaiskasvatuksen käytäntöä hyväksi työkaluksi ja korostaa perheille tarjottavaa palvelua: varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen hyvinvointia, kasvua, kehitystä ja oppimista.

”Olennaista on lapsen kohtaaminen ja vuorovaikutus siten, että jokainen päivä on hyvä päivä lapselle. Hyvässä päivässä on paljon tekemistä, mutta se on mahdollista, silloin pysähdymme lapsen arkeen”, Viitala sanoo ja valottaa tilannetta viittaamalla kahteen lapseen, jotka leikkivät toimintapuiston välittömässä läheisyydessä puiden siimeksessä:

”Esimerkiksi nämä kaksi lasta eivät leiki toimintapuiston välineillä, vaan ovat oikeita metsäihmisiä, jotka ovat tehneet muun muassa nuotion risuista ja kävyistä. He rakentavat leikissään oman majan, eivätkä nyt osallistu meidän aikuisten järjestämiin toimintoihin. Se kaikki  mitä aikuinen tarjoaa, ei kosketa jokaista lasta samalla tavalla, ja uusi vasu lähteekin lapsen tarpeista ja oikeudesta tulla kuulluksi.”

Uusi varhaiskasvatus korostaa lapsen osallisuutta ja kuulluksi tulemista

Viitala painottaa, että kyse on vuorovaikutuksesta ja osallisuuden kokemuksesta, ei vain lapsen tahdon toteuttamisesta. Lapsen ikä ja kehitys huomioiden lapsi pääsee vaikuttamaan omaan arkeensa liittyviin asioihin  ja tulee hyväksytyksi omana itsenään. Toimivassa varhaiskasvatuksessa toteutuu laaja-alainen oppiminen, jossa kehittyvät lapsen tiedot, taidot, tahto ja tunnetilat.

”Ihminen oppii vuorovaikutuksessa. Ja toki juuri arjessa lapsi tarvitsee rakkautta, rajoja ja sitä, että hänen tuen tarpeisiinsa vastataan.” Kasvatusyhteistyö lapsen vanhempien kanssa on hyvin tärkeää. Yhdessä mietimme miten kunkin lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista voimme yhdessä tukea ja vahvistaa.

Päivähoidosta varhaiskasvatukseen

Uudistunut varhaiskasvatus perustuu Opetushallituksen laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Perusteet ovat valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ja jokaisen lapsen oman vasu laaditaan. Varhaiskasvatus on entistä vahvemmin osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Se muodostuu kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudesta. Siksi onkin aika siirtyä puhumaan varhaiskasvatuksesta päivähoidon sijaan.

Opetushallitus on koonnut tietopaketin uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista: Luettavissa täällä.

Lorupussiin saa kurkistaa jokainen vuorollaan.

 

Tarja Viitala tarkkailee kahta lasta, jotka ovat valinneet lähimetsän leikkipaikakseen toimintapuiston laitteiden sijaan.