Salpausselkä Geopark -hanke etenee - kunnissa nähdään mahdollisuudet
Kuuden kunnan yhteisen Salpausselkä Geoparkin UNESCO-hakemusprosessi on käynnistynyt kesäkuussa. Suomen Unesco-toimikunta on välittänyt Salpausselkä Geoparkin aiekirjeen kansainväliselle UNESCO Global Geopark -sihteeristölle Pariisiin.
Salpausselkä Geoparkilla on tavoitteena päästä maailmanlaajuiseen geologisesti ainutlaatuisten kohteiden verkostoon. UNESCO-verkosto edistää kestävää kehitystä ja tukee alueiden elinvoimaa, kuten kestävää matkailua.
Salpausselkä Geopark -alueessa ovat mukana Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti, Padasjoki ja Sysmä. Lahden seudulla ensimmäinen ja toinen Salpausselkä ovat näyttävimmillään, ja geologisesti arvokkaita upeita kohteita riittää; mm. Pirunpesä, Pulkkilanharju, Kammiovuori, Kelvenne, Vierumäki, Linnaistensuo ja Lahden urheilukeskus.
Päijät-Hämeessä panostetaan erityisesti vesiteemaan. Mannerjäätikön sulamisvesien kerrostamina syntyneet Salpausselät ja harjut paksuine hiekka- ja sorakerroksineen suodattavat ja varastoivat puhdasta pohjavettä. Tästä saadaan asukkaille laadukas hanavesi. Pääkaupunkiseudun hanavesi puolestaan on lähtöisin Päijänteen Asikkalanselältä, joten kaikkiaan noin neljäsosa Suomen väestöstä nauttii alueen ainutlaatuisista vesivaroista.
Varsinaisen hakemuksen jättöaika on marraskuussa, ja sen jälkeen hakuprosessiin menee noin puolitoista vuotta. Salpausselkä Geopark voi siis saada UNESCO-statuksen aikaisintaan vuonna 2022. UNESCO-kriteereiden täyttämiseksi luonnonmuodostumien syntyyn ja merkitykseen liittyvien teemojen pitää näkyä alueella vahvasti.
– Geopuistolla pitää olla näkyvyyttä niin netissä, somessa, painotuotteissa kuin alueen kohteissakin, esimerkiksi maastoinfotauluissa. Alueella on lisäksi järjestettävä esimerkiksi geopark-teemaista opetusta eri-ikäisille kohderyhmille. Tärkeää on myös yritysten kanssa toteutettava yhteistyö sekä näkyminen matkailumarkkinoinnissa, Salpausselkä Geopark -yksikön toiminnanjohtaja Kati Komulainen tiivistää.
– Tänä kesänä on keskitytty mm. pyöräilymatkailun mahdollisuuksien esilletuomiseen, hän jatkaa.
Vahvistaa omia juuria
Kunnissa luontosuhdetta ja -matkailua tukeva hanke otetaan vastaan innostuneesti. Hollolassa on satsattu reittien opastukseen, laavuihin ja infotaulujen sisältöön. Hyvin merkityistä reiteistä on tullut positiivista palautetta.
– Hollolassa kunnan strategisiin painopisteisiin kuuluu luonnonläheinen asuinympäristö ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kotiovelta voi kävellä, juosta, suunnistaa, pyöräillä tai hiihtää kymmenien kilometrien järvialueita ympäröiville Salpausselän metsäreitistöille. Aiempaa useammat ihmiset uskaltavat lähteä luontoon, kun reitit on hyvin merkitty. Samalla voimme osoittaa, miten vaikkapa supat ja Pirunpesä kytkeytyvät toisiinsa ja isompaan kokonaisuuteen, kunnanjohtaja Päivi Rahkonen sanoo.
Rahkonen uskoo, että hanke on hyvä mahdollisuus korostaa omia juuria ja samalla nostaa kansainvälistä tunnettuutta.
– Eurooppalaisissa matkailukohteissa oman alueen arvostus nousee juurien tuntemisesta. Voimme olla ylpeitä kohteidemme ainutlaatuisuudesta ja niiden avulla kilpailla matkailijoista.
Tukee yrittäjyyttä ja terveysliikuntaa
Suomen liikkuvin kunta -tunnustuksen saaneessa Asikkalassa luontokohteet nähdään monipuolisesti hyvinvoinnin lähteinä.
– Terveysliikuntaan kuuluu ihmisten hyvinvointi laajasti. Luonnossa ihmisillä on mahdollisuus myös pysähtyä ja olla osa isompaa kokonaisuutta. Mitä syvemmälle menemme asiassa, sitä paremmin geopark-hanke sopii kunnan profiiliin, kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka sanoo.
Asikkalan Päijännetalossa on avautumassa ensimmäinen Salpausselkä Geopark -infopiste, ja Asikkala-oppaat tekevät jo geopark-teemaisia opastuksia Pulkkilanharjulle ja Aurinkovuorelle.
Ikola-Norrbacka toivoo, että hanke jättää jälkiä paikalliseen yritystoimintaan matkailua laajemmin. Hänellä on kokemusta vastaavasta hakuprosessista aiemmassa työpaikassaan Sulkavalla, Saimaa Geopark -hankkeen alueella.
– Iloitsemme jokaisesta yrittäjästä, jolle on geoparkista hyötyä. Sulkavalla huomasimme, että yhtäkkiä alueella oli ihan erilainen draivi, kun ihmiset alkoivat löytää alueen kohteisiin.