Sote kaatui - mikä muuttui: osa 2

MDI julkaisi muutama viikko sitten uudenlaisen ennusteen. Sen mukaan Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua. Tiedot perustuvat tuoreimpiin syntyvyys-, kuolleisuus- ja muuttoliiketilastoihin. Ennuste ulottuu vuoteen 2040. Syntyvyyden romahdus aiheuttaa odottamattomia muutoksia isojen kaupunkien ja niiden lähiseutujen väestönkehitykseen.

Mitä enemmän uutisointia kasvukeskuksien imusta ja muiden kuntien taantumasta rummutetaan ja uhkakuvia romahtaneista asuntojen hinnoista maalataan, sitä varmemmin siitä tulee itseään toteuttava skenaario. Tilannetta on pyritty kääntämään kuntien vastuulle: slogan on ”Toimettomat häviävät varmasti”.

Koska kuntien taloudellinen pohja on sotea odotellessa ja ratkaisuja vuosi kerrallaan eteenpäin työntäessä romahtanut, niillä ei ole mahdollisuutta panostaa tulevaisuuteen, koska oikean ”hevosen” veikkaaminen on uhkapeliä. Kuntien lakiin kirjatut tasapainokriteerit ovat niin tiukkoja, että kunta ehtii ajautua kriisimenettelyyn, ennen kuin ensimmäinenkään tulevaisuudenpanostus ehtii realisoitua.

Kunnat kykenevät enintään lyhyen aikavälin kohtuullisen suppeisiin panostuksiin ja näinollen ”pilkkimään” – se ei vahvista tulevaisuudenuskoa eikä riitä muutostrendin vastustamiseen saati sen kääntämiseen. Isommat kunnat kykenevät irrottamaan enemmän resursseja tulevaisuuden kasvua ruokkiviin toimintoihin, mikä kiihdyttää niiden kehitystä ja lisää jyrkästi kuntien välistä kahtiajakoa.

MDI skenaario antaa ainakin selkeän vastauksen siihen, ettei ongelmia pystytä ratkaisemaan kuntaliitoksin. Jos kaikki muut kunnat liittyvät näihin kolmeen kasvavaan kaupunkiin, tai vaikka pienemmässäkin mittakaavassa toteutettavaan liitosleikkiin, kaikki uppoavat -nopeasti ja varmasti. Niin suuri on taantuvien alueiden painolasti.

Tilanne tulee isossa mittakaavassa aiheuttamaan samanlaisen vastavoiman, minkä ilmentymiä on näkynyt Persujen ääriajattelun ja Trumpin ”vain minä” ajattelun nousussa – tässä kehityksessä kaikki loppupelissä häviävät.

Yhteiskunnallisesti suurin haaste ei tällä hetkellä olekaan enää sote, vaan se, miten hyvinvointivaltion edellyttämä yhtenäisyyden pohja kyetään pitämään tässä jo käynnistyneessä ja kiihtyvässä skenaariossa kasassa. Tai vielä selkeämmin, mikä on se pohja, mille Suomi kykenee tässä nopeasti muuttuneessa ja edelleen kiihtyvässä muutoksessa rakentamaan uuden, laajasti hyväksyttävissä olevan pohjan.

 

Hollolassa 14. maaliskuuta 2019

 

Päivi Rahkonen

Kunnanjohtaja

 

Julkaistu: 14.03.2019 09.23