Tasapainoinen talous osana kuntastrategian linjauksia

Tasapainoinen talous osana kuntastrategian linjauksia 


Kuntalain (410/2015) 37 §:n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.

Hollolan kunnan strategian päivitystyö aloitettiin keväällä 2017, välittömästi kuntavaalien jälkeen. Strategian päivitystyön ajankohta valittiin siten, että uudella kunnanvaltuustolla olisi paras mahdollinen lähtökohta itse osallistua alusta asti strategia-asiakirjan eli koko kunnan toimintaa ja taloutta ohjaavan asiakirjan laadintaan. Näin valtuutetut myös itse ymmärtävät paremmin kunnan toiminnan kokonaisuuden, joten strategiatyö toimii myös perehdyttämisen välineenä. Valtuusto hyväksyy uuden päivitetyn strategian keväällä 2018.

Kuten jo kuntalaissa on todettu, on strategia-asiakirjalla selkeä yhteys kunnan talouteen esimerkiksi talousarvion ja –suunnitelman laadinnassa. Talousarviossa ja –suunnitelmassa konkretisoidaan valtuuston hyväksymän strategian sisältämät pitkän aikavälin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Hollolan v. 2015 hyväksytty kuntastrategia toimii myös nyt valmisteltavan strategian pohjalla. Se sisältää neljä tavoitetta:

  • Tasapainoinen talous
  • Hyvinvoiva kuntalainen ja toimivat peruspalvelut
  • Vetovoimainen kunta, kehittyvät elinkeinot ja työllisyys
  • Hyvinvoiva, osaava ja työstä innostunut henkilöstö
     

Talous kaiken perustana

Talousjohtajan ehkä hieman subjektiivisestakin näkökulmasta tasapainoisen talouden tavoite on se, mihin kaikki perustuu. Talousjohtajana mottoni onkin: ”Kaikki liittyy talouteen”. Tällä tarkoitan sitä, että tasapainoinen talous asettaa raamit koko muulle toiminnalle ja siihen mihin kunnalla on varaa. Muut tavoitteet ovat pitkälti riippuvaisia siitä, millainen kunnan taloustilanne on.

Tasapainoinen talous –tavoitetta mitataan ja seurataan luonnollisesti erilaisten taloutta kuvaavien tunnuslukujen avulla, jotka ovat pitkälti ennalta ohjeistettuja. Uutena tunnuslukuna vuoden 2017 tilinpäätöksessä tullaan esittämään myös velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista. Uudella tunnusluvulla pystytään paremmin huomioimaan myös esim. kiinteistöleasing-rahoituksen käyttäminen ja sen vaikutus kunnan taloudelliseen asemaan.

Yksi vuosi ei kerro totuutta kunnan taloudesta

Uusi tunnusluku on esimerkki siitä, että kunnan talouden tasapainon tulkinta elää ajan mukana ja mittareitakin on päivitettävä. Näin ollen onkin tärkeää, että myös strategiaa ja tasapainoista taloutta pohdittaessa pystytään katsomaan jo tulevaan eikä tukeuduta pelkästään nykytilaan tai varsinkaan menneeseen. Kunnan taloutta arvioitaessa yksittäinen vuosi ei kerro totuutta, vaan tarkastelu on hyvä kohdentaa useamman vuoden kehitykseen.  Mittareitakaan ei näin ollen tulisi hakata kiveen vuosiksi, vaan tarvittaessa tarkistaa, mikäli tietoon tulee talouteen tai sen tulkintaan vaikuttavia uusia muuttujia. Mittareiden realistisuutta tulisi myös arvioida säännöllisesti uuden tiedon valossa, myös uutta strategiaa päivitettäessä.

Seuranta arvioinnin välineenä

Vuosittaisen talousarviotavoitteiden toteutumisen lisäksi toteutumaseurannan avulla on syytä arvioida myös strategiaan sisällytettyjen linjausten olennaisuutta ja ohjaavuutta. Tarvittaessa  linjauksia tulee voida myös päivittää ja muuttaa toimintaympäristöä vastaavaksi.

Toteutumaseuranta tulisikin mieltää paitsi vuosittaisten tavoitteiden niin myös strategisten tavoitteiden ja mittareiden seurannan ja arvioinnin välineeksi. Arvioinnin pohjalta kunnan tulee myös tarvittaessa sopeuttaa strategisia tavoitteita ja esimerkiksi peilata kulloistakin yleistä taloustilannetta ja taloutta koskevia tavoitteita toisiinsa, jotta voidaan varmistua siitä, että kunnan strategiaan kirjatut tavoitteet ovat realistisia ja perustuvat oikeisiin lähtökohtiin.

Hyviä uutisia yleisestä taloudellisesta tilanteesta vuodelta 2017

Vuonna 2017 on saatu erittäin myönteisiä lukuja talouden ja tuotannon kasvusta, mikä on usean haasteellisen vuoden jälkeen iloista kuultavaa. Pelkästään tämän tiedon varassa ei kuitenkaan voida arvioida tulevaa, sillä esimerkiksi Kuntaliiton pääekonomistin mukaan kuluva vuosi on suhdannehuippu, mutta huippu ei jatku seuraavina vuosina. Kasvua hidastavat mm. korkea työttömyys, väestörakenne, investointien matala taso ja vaimea ansiokehitys sekä velkaantuminen. Huomioon on luonnollisesti otettava myös budjettiriihen sekä maakuntauudistuksen vaikutukset kunnan talouteen.

Tasapainoinen talous tavoitteena tulee varmasti säilymään osana Hollolan kunnan strategisia tavoitteita, mutta sen sisältöä, mittaamista ja pitkän tähtäimen tavoitteita on hyvä pohtia meneillään olevassa strategiatyössä myös uudesta näkökulmasta. Myös toteutumaseurantaan strategian seurannan ja päivittämisen välineenä on tarkoituksenmukaista jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Hollolassa 18. syyskuuta 2017

Hanna Hurmola-Remmi

talousjohtaja