Terveyden edistämisen laajat mahdollisuudet

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä, palvelujen järjestämiseen heijastuvia muutoksia. Erityisesti väestön ikääntymisellä on huomattavia vaikutuksia. Hoidon ja hoivan tarpeet lisääntyvät ja muuttuvat ja samalla haasteet koko palvelujärjestelmän rahoittamiseksi kasvavat. On pohdittava keinoja ja tapoja järjestää väestön tarvitsemat palvelut kestävällä ja entistäkin taloudellisemmalla tavalla. Tällaisessa tilanteessa terveyden edistäminen on keskeinen keino vaikuttaa palvelujen järjestämisen kasvaviin haasteisiin.

Terveyden edistäminen on ollut tärkeä osa perusterveydenhuollon tehtäviä terveyskeskus-järjestelmän käynnistymisestä lähtien. Merkittävä osa työstä on kohdennuttu vuosien mittaan muun muassa tärkeiden kansansairauksiemme, sydän- ja verisuonitautien torjuntaan, jossa työssä on maanlaajuisesti saatu hyviä tuloksia. Toiminnan kohdeaiheet ovat vuosien mittaan laajentuneet kattamaan monia elintapasairauksien ryhmiä ja haitallisia elintapoja. Työtapoja ja toimintametodeja on kehitetty paljon. Tässä suhteessa on Päijät-Hämeessä oltu erityisen aktiivisia ja luotu tuloksekkaita toimintamalleja muuallakin monistettaviksi. Näyttöä aktiivisen terveyden edistämistyön tuloksista on runsaasti.

Terveyden edistäminen on tehokkaimmillaan laaja-alaista kunnille luontevasti sopivaa toimintaa. Mitä laajemmin terveyttä edistävä työ hahmotetaan, sitä vaikuttavampaa siitä voi kehittyä. Tärkeää olisi toteuttaa sellaista toimintamallia, jossa terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävä näkökulma otetaan huomioon kuntien eri palvelualueilla niiden päätehtävään soveltuvalla ja niveltyvällä tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että arvioitaessa ennakolta suunnitelmien ja päätösten erilaisia vaikutuksia otetaan tarkasteluun myös mahdolliset terveys- ja hyvinvointivaikutukset.

Kaikki terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat keinot tulisi nykytilanteessa pyrkiä saamaan käyttöön. Ympäristöstä ihmisiin heijastuvien terveyshaittojen torjuntaa ei tällöin voi ohittaa. Onhan niillä merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia ja juuri niitä voidaan luontevasti torjua muillakin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla. Onnistunut ympäristön terveyshaittojen torjunta luo osaltaan pohjaa vaikuttavalle terveyden edistämiselle ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantumiselle.

Tieto elinympäristöstä heijastuvista haitallisista vaikutuksista karttuu koko ajan ja niiden kansanterveydellinen merkitys täsmentyy tieteellisten tutkimusten myötä.  Tutkimusten perusteella on muun muassa kyetty asettamaan ympäristötekijät haitallisuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka paljon ne aiheuttavat laskennallisesti terveiden elinvuosien menetyksiä vuodessa. Tutkimustieto erilaisten ympäristöaltisteiden alkuperästä, leviämistavoista ja terveysvaikutusten mekanismeista lisääntyy kaiken aikaa. Kaikki tämä edistys antaa käyttökelpoisia mahdollisuuksia haittojen synnyn ennalta ehkäisyyn.

Nykytilanteessa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen kannattaa siis hahmottaa laajasti tarkastelemalla keinoja sekä yksilötasolla että ryhmätasolla unohtamatta väestötasoistakaan lähestymistapaa. Tuttujen yksilö- ja ryhmäkohtaisten, ihmisten terveydentilaa ja elintapoja koskeviin tietoihin pohjautuvien toimintatapojen ohella olisi tärkeää ottaa käyttöön entistä pontevammin myös elinympäristöstä väestöön kohdistuvien terveyshaittojen torjunta.  

Pentti Lampi
Lääkintöneuvos
Kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäsen (kok

Julkaistu: 13.02.2020 09.40