Tilinpäätös 7,6 milj. euroa plussalla

Kunnanjohtajan tilinpäätöskatsaus 2022
 

Talous

Hollolan kunnan vuoden 2022 tilikauden tulos on 7,6 milj. euroa ylijäämäinen. Suurimmat, taloutta vahvistavat poikkeamat talousarviosta aiheutuivat sote-menojen alituksista sekä verotulojen ja valtionosuuksien kehityksestä. Tilinpäätös mahdollisti yhteensä 7,3 milj. euron investointivarausten kirjaukset, jotka kohdennettiin uimahalliin ja infra-hankkeisiin. Varausten jälkeen tulos on 0,3 milj. euroa.

Kunnan tulot (verotulot, valtionosuudet ja toimintatuotot yht.) olivat yhteensä 167 milj. euroa ja lisäystä edellisvuoteen oli yhteensä 9 milj. euroa (6,3 %).

Toimintakulut olivat 149,1 milj. euroa, missä kasvua 8 milj. euroa (5,7 %) vuodesta 2021. Kasvu selittyy kohonneella inflaatiolla, palkankorotuksilla ja uuden sote-keskuksen kiinteistömenoilla. Hollolan kunnan sote-menot olivat vuonna 2022 80,1 milj. euroa eli 5,6 milj. euroa ja 7,5 % edellisvuotta suuremmat. Hyvinvoinnin palvelualueen toimintakulut olivat 53,3 milj. euroa, missä kasvua on 2,7 milj. euroa eli 5,1 %. Toimintatuotot olivat 4,6 milj. euroa, missä kasvu on 0,5 milj. euroa eli 11 %. Elinvoiman palvelualueen (ml. vesihuoltolaitos) toimintakulut olivat 24,3 milj. euroa, missä kasvua edellisvuoteen 1,1 milj. euroa (4,7 %).  Toimintatuotot olivat 19,3 milj. euroa, missä kasvua edellisvuoteen oli 0,4 milj. euroa (2 %).

Kunnan palveluksessa oli 31.12.2022 yhteensä 768 henkilöä, eli 17 henkilöä (+2,3%) enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Henkilöstökulut olivat 35,4 milj. euroa ja kasvua 2,5 milj. euroa eli 7,8 %.

Toteutuneiden investointikustannusten loppusumma oli 14,3 milj. euroa. Investointikustannuksista talonrakennuksen osuus oli 6,6 milj. euroa, kuntatekniikan osuus 3,7 milj. euroa. Maa-alueiden hankintaa käytettiin 0,6 milj. euroa. Lainojen kokonaismäärä 31.12.2022 oli 29.6 milj. euroa, eli 1 289 euroa / asukas (2021, 1 617 euroa / asukas). Lainakanta pieneni vuodesta 2021. 

Toiminta

Vuosi 2022 oli suurten mullistusten vuosi. Koronapandemian väistymisen jälkeen siirryttiin eurooppalaiseen sotaan Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan, sotapakolaisvirta käynnistyi, inflaatio kiihtyi, energianhinta nousi pilviin, nollakoron kaudesta siirryttiin kiintyvän korkokehityksen kauteen, julkisen alan lakonuhat ja rajoitukset heikensivät palvelutuotantoa, julkisen alan palkkaratkaisusta muodosti ns. piikkipalkan, Suomi haki Nato-jäsenyyttä ja kunnat valmistuivat historialliseen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuun siirtoon hyvinvointialueille. Epävarmuuden kausi heijastui myös kuntiin eri tavoin, vaikka työllisyyskehitys pysyi hyvänä ja kuntien talous vahvana.

Kunnanviraston työntekijät siirtyivät 1.8.2022 väistötiloihin entisen päiväkoti Viirikukon tiloihin Toimitilamuutos on tapahtunut kivuttomasti ja hybridityöskentelymalli on vakiintunut toimintamallina. Syksyn 2022 koko henkilöstön työhyvinvointikyselyn keskiarvo oli 4,88 (asteikko 1-6).

Kunnan oma elinkeinotyön panostus näkyi yrittäjien kuntabarometrin parhaana sijoituksena Päijät-Hämeessä. Vuoden aikana myytiin yritystontti Kukonkoivusta ja vuokrattiin yritystontti Soramäestä. Kunnan ja Wasa Group Oy:n välisessä kehittämishankkeessa suunniteltiin koko vuoden keskustakortteleiden aluetta.

Kunnan työllisyys on kehittynyt vahvasti. Työttömyysprosentti sekä aikuisilla että alle 25-vuotiailla nuorilla oli 7,5. Hollola on kuntakokeilukunta, mikä on muuttanut työllisyyspalvelujen toimintamallia laaja-alaisesti.

Kunnan asukasmäärä oli vuoden lopussa 22940, missä laskua vuoden aikana oli -150 (-0,65 %). Selkein selittävä tekijä on nuorten opiskelupaikkakunnille muutto (syyskuu netto -82 asukasta) ja syntyneet/kuolleet -68 (Tilastokeskus/ennakkotieto).

Valtuusto hyväksyi kuntastrategian joulukuussa 2021, jonka visiona on: ”Hirveen haluttu ja Hirveen hyvä esimerkki”. Kuntastrategian toiminnallistaminen käynnistettiin heti tammikuun alkupuolella. Valtuustoryhmät sitoutettiin strategisten ohjelmien valmistelusteluun. Valmistelu jakautui konsernipalvelujen-, hyvinvointipalvelujen- ja elinvoimapalvelujen työryhmiin. Ohjausryhmä (keskeiset luottamushenkilöt ja viranhaltijat) koordinoi kokonaisuutta. Valtuusto hyväksyi kesäkuussa strategiset ohjelmat, yhteensä 28 kpl, joihin osoitettiin samalla yli 1 milj. euron rahoitus. Strategisten ohjelmien hyväksyminen viitoittaa valtuustokauden keskeiset toimenpiteet ja rahoitusraamin.

Hyvinvointialuevaalit käytiin 23.1.2022. Hyvinvointialueen valtuusto aloitti toimintansa 1.3.2022. Hyvinvointialueuudistuksen valmistelu näkyi monella tavoin vuoden aikana. Ympäristöterveydenhoidon siirto Hollolan kunnan järjestettäväksi vastuukuntamallilla 9 kunnan osalta 1.1.2023 alkaen aiheutti laajoja valmistelutoimenpiteitä. Kuntien yhteislautakunta aloitti työskentelyn syyskuussa. Koulupsykologit ja -kuraattorit luovutettiin liikkeenluovutuksena hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue osti tammikuussa 2023 kuntien pelastusasemat, myös Hollolan pelastusaseman ja Hämeenkosken paloaseman.

Vuodesta 2017 lähtien pääosin tyhjänä ja jatkuvasti myynnissä olleesta Pyhäniemen ent. vanhainkodista solmittiin kaupat elokuussa. Kunta on määrätietoisesti pyrkinyt vähentämään kiinteistöjen korjausvelkaa. Vuoden 2022 aikana se väheni edelleen 0,9 milj. euroa n. 6,2 milj. euroon. Ylläpidettävien kiinteistöjen pinta-ala oli vuoden lopussa 95 075 brm2.

Kunta on tehnyt laajasti ja monipuolisesti energiatehostamistyötä jo vuosia. Osana pelättyä valtakunnallista energiapulaa kunta päätti syksyllä 2022 osallistua Motivan ”astetta alemmas” kampanjaan ja sitoutui osaltaan entistä laajempiin energiasäästötoimenpiteisiin. Energiansäästötoimenpiteiden tilanne 31.12.2022: sähköenergiaa on säästetty syyskuun ja joulukuun välillä 326 MWh ja lämpöä 749 MWh, yhteensä 1075 MWh, joka on 45 % tavoitteesta.

Asemakaavoja hyväksyttiin vuoden 2022 aikana kaksi. Sorvasen asemakaava on Vesikansassa lähellä Vesijärveä Ali-Tohkasentien lounaispuolella ja Ruskorinteen yksityisen maanomistajan asemakaava Vesikansassa Toisenmäentien länsipuolella liittyen Norolantien ja Perähaanpolun omakotiasutukseen. Sorvasen pientaloalueen asemakaavassa on 44 omakotitonttia ja kolme pientalojen tonttia. Alue mahdollistaa noin 70 asunnon rakentamisen, jolloin alueelle tulee noin 150-200 uutta asukasta. Kaava-alueella on lisäksi lähivirkistysaluetta.

Valtuustoaloitteen perusteella tehtiin päätös Hollolan yläkouluikäisten maksuttomasta uimahallin- ja kuntosalin käytöstä. Valtuustoaloitteen myötä myös päätettiin ottaa määräaikaisesti käyttöön etuisuudet Hollolan muuttaville perheille sekä vastasyntyneille lapsien perheille 2023-2024. Hälvälän koulun toiminnan jatkamisesta tehtiin kuntalaisaloite, jonka valtuusto hylkäsi. Koulu päättää toimintansa kevätlukukauden 2023 jälkeen. Valtuusto linjaasi marraskuussa uimahallin peruskorjausinvestoinnin (vuosille 2024-2025) ilman laajennusosaa.

Tulevaisuus

Kuntataloutta haastaa paitsi nopeasti kallistuneet kustannukset myös korotason nopea nousu, mikä näkyy lainarahoituksen hinnassa ja myös elinkaarikoulujen vuokrissa. Myös Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän aikaiset palkkaharmonisoinnit ja niihin liittyvät kymmenien miljoonien jälkivastuut ovat tätä kirjoittaessa edelleen auki. Yksittäisen jälkirahoitusvastuun lisäksi ratkaisulla ja tulkinnalla on suuri vaikutus myös tuleville vuosille: jos varaus kirjataan kuntien vastuulle se vähentää kuntien ja lisää Hyvinvointialueen valtion rahoituksen määrää pysyvästi. Yhtälö toimii myös päinvastaiseen suuntaan. Edelläkävijöiden rankaisu rahoituksen kautta on kohtuuton.

Käynnissä olevat eduskuntavaalit tulevat viitoittamaan paitsi kuntien valtionosuuksien määrää myös valtionosuusjärjestelmän uudistamista ja kuntien tulevaa roolia; erotetaanko kuntien roolit kuntaryhmittäin, asetetaanko kunnille laajempia yhteistoimintavelvoitteita vai palataanko kuntaliitoskeskusteluun. Jos ratkaisuja ei löydy, jatkuu ylisääntelyn tie, mikä lopulta johtaa työvoima- ja rahoitusongelmista kärsivissä kunnissa umpikujaan. Myös hyvinvointialueiden verotusoikeudella ja mahdollisilla lisätehtävillä on vaikutuksia kuntien tulevaan rooliin.

Laki työllisyyspalvelujen siirrosta kunnille 1.1.2025 hyväksyttiin eduskunnan viimeisellä täysistuntoviikolla. Se tulee muuttamaan kuntien toimintaa merkittävästi. Myös turvallisuusasiat nousevat uudella tavalla keskiöön ja vaativat vahvempaa ennakointia ja yhteistoimintaa. Kuntien on myös kyettävä vastaamaan työvoimapulaan edelleen kehittämällä toimintamalleja ja digitaalisia palveluja.

Hollolassa 27. maaliskuuta 2022

Päivi Rahkonen

Kunnanjohtaja