Tilinpäätösanalyysi 2018

Hollolan kunnan vuoden 2018 tilinpäätös on -2,1 milj. euroa alijäämäinen. Tulos on 7 milj. euroa heikompi kuin vuoden 2017 tilinpäätös. Yhden vuoden romahdus on niin suuri, että syitä on syytä analysoida.

Keskeisin syy on verotulorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) aleneminen -2,6 milj. euroa. Keskeinen selittävä tekijä on kilpailukykysopimus (Kiky); veroihin kohdistui vähennyksiä ja samalla kunnilta leikattiin Kiky-sopimuksen hyötyjä (lomarahaleikkauksia ja työajan pidennyksiä vastaava laskennallinen määrä) valtionosuuksien kautta.

Toimintatuotot pienenivät -1,9 milj. euroa; tämä johtui keskeisimmin vuokratulojen vähentymisestä . Kunnan kiinteistöjä (vajaakuntoiset) myytiin yhteensä 14 kpl ja n. 18 000 brm2.  Samalla korjausvelka väheni lähes 14 milj. euroa ja saadut tulot 5,1 milj. euroa pienensivät kunnan lainakantaa.

Toimintakulut kasvoivat edellisvuoteen oli 2,7 milj. euroa (+2 %). Tästä sote-menojen osuus oli 1,2 milj. euroa ja henkilöstömenojen n. 0,8 milj. euroa (sis. palkkaratkaisu).

Kunnan asukasmäärä vuoden lopussa oli 23 591. Laskua edellisvuoteen oli 191 henkilöä. Vuodesta 2016 alkaen kuolleisuus on ollut syntyvyyttä suurempaa. Työttömyys oli Hollolassa maakunnan alhaisin 8,3 %.

Hollolan kuntatalous on leikkaus kuntien taloudesta. Se kertoo karulla tavalla sen, minkälaisina pelinappuloina kunnat ja kuntatalous ovat valtion päätöksissä. Ennakoitavuus ja palvelujen rahoituspohja heittelehtii holtittomasti – rahaa ei ole edes nykyisten palvelujen rahoittamiseen saati viime viikkojen aikana kilpahuutona luvattuihin uusiin palveluihin.

Kuntien taloudellinen kantokyky suhteessa nopeaan ikääntymiseen on vedetty äärimmilleen. Lisävuosien odottelu sote-ratkaisusta on tuskaista. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän on kuorottava tai kuntien rahoitettava talousarvion n. 20 milj. euron alijäämä vuonna 2019. Odotuksen ja kuntatalouden paine voi purkautua sote-rakenteen pirstoutumiseen sen keskittämisen sijaan. Ikääntymisen ja sotepalvelutarpeen kasvuun tarvittaisiin vuosittain 0,5-1 % kunnallisveron korotus.

Tässä, jo erittäin haastavassa taloustilanteessa jo päätetyt ja linjatut: huostaanoton jälkihuollon pidennys ja hoitajamitoituksen nosto tarkoittavat Hollolan osalta n. 1,5 milj. euron lisäkustannusta. Vaalikeskusteluissa vilahtelevat lupaukset esiopetusiän aikaistamisesta vuodella, lääkäriin pääsyn nopeuttamisesta, oppivelvollisuusiän nostosta 18 vuoteen sekä ilmaisesta II asteen koulutuksesta tarkoittaisivat varovaisesti Kuntaliiton arvioihin pohjaten n. 3-4 milj. euron lisälaskua Hollolalle. Vaikka yhteensä 4,5-5,5 milj. euron kustannuksiin tulisi edelleen 25 % valtionosuus, katettavaa jäisi edelleen yli 1 % kunnallisveroasteen noston verran.

Samaan aikaan väestö keskittyy ennusteiden (MDI 2040) enää kolmeen keskukseen (Pk-seutu, Turku ja Tampere) ja syntyvyys on romahtanut. Kuntien vahva kahtiajako on todellisuutta jo nyt.

Yhteiskunnallisesti suurin haaste ei tällä hetkellä olekaan enää sote, vaan se, miten hyvinvointivaltion edellyttämä yhtenäisyyden pohja kyetään pitämään tässä jo käynnistyneessä ja kiihtyvässä kustannusten kasvun sekä väestörakenteen ja muuttoliikkeen muutoksessa kasassa. Vaikutukset näkyvät kaikilla tasoilla yksityisen asunnonomistajan omaisuuden arvon romahtamisesta eläkejärjestelmien rahoituspohjan putoamiseen. Vaikutuksia lisää työn murros. Hyvinvointivaltio on rakentunut tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden arvoille, mitä on vaikea toteuttaa entisellä kaavalla taloudellisen pohjan ja muuttoliikkeen vaikutusten jakautuessa epätasa-arvoisesti.

Päijät-Hämeen asema ei ole heikoimpien joukossa, mutta alueen tilanteen kohentaminen edellyttäisi pk-seudun imun hyödyntämistä täysimääräisesti samalla, kun saavutettua yliopistoasemaa kehitetään. Hollolan osalta avainasemassa on kehätien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen.

 

Hollolassa 22. maaliskuuta 2019

 

Päivi Rahkonen

Kunnanjohtaja

Julkaistu: 22.03.2019 10.24