Uuden hyvinvointiaseman rakentamisen valmistelu etenee

Kirjoittaja Pentti Lampi on lääkintöneuvos, kunnanvaltuutettu ja hyvinvointiasema-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja.

 

Hollolassa on huolehdittu julkisen terveydenhuollon ajanmukaisista toimintaedellytyksistä vuosikymmenten ajan.

Historiaa

Pian kansanterveyslain voimaantulon jälkeen 1970-luvulla alettiin suunnitella kuntaan pääterveysasemaa korvaamaan lukuisat erillisiin pisteisiin sijoitetut toimipaikat. Osa toiminnoista suunniteltiin myös Kärkölän ja Hämeenkosken tarpeisiin. Terveystien varteen rakentui vuosien mittaan vähitellen laajentunut Salpakankaan terveysasema sisältäen ensin avoterveydenhuollon tilat ja myöhemmin vuonna 1983 myös vuodeosastot. Määrätietoisten investointien ansiosta edellytykset tuottaa monipuolisia terveyspalveluja asianmukaisissa tiloissa olivat kunnossa.

Aika ja käyttö kuluttavat

Vuosikymmenet ovat vierineet ja kuluttaneet terveysasemaa. Satojen tuhansien erilaisten vastaanotto- ja palvelutapahtumien taustalla aika on tehnyt vähitellen tuhojaan kiinteistön rakenteissa vuosittaisista huolloista ja peruskorjauksista huolimatta. Rakennus on tulossa vaiheeseen, jossa kunnan elinvoiman palvelualueen arvion mukaan tarvittaisiin laaja, kallis peruskorjaus muutaman vuoden sisällä. Korjauksia tarvittaisiin myös käyttötarpeiden muutosten myötä, jotta henkilökunnan käytössä olisivat toimivat tilat.

Tilannearvion epävarmuutta

Terveysasemaa koskevaa tilannearviota joudutaan tekemään nyt uudessa tilanteessa, jossa kunta ei enää itse järjestä palveluita vaan vuokraa toimitilat julkiselle toimijalle. Lisäksi parhaillaan on eduskunnan käsittelyssä maakunta- ja sote-uudistus, jonka eräänä tärkeänä tavoitteena on perusterveydenhuollon vahvistaminen. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on viestittänyt, että jatkossakin vuokrataan tilat kuntakeskuksesta julkisen sote-keskuksen käyttöön, mutta epävarmuus pitkäaikaiseen vuokraukseen jatkuu siihen asti, kunnes maakuntahallinto käynnistyy.

Uusia näkymiä

Samaan aikaan terveysaseman kuntoselvitysten, tulevaisuutta koskevien pohdintojen sekä taloudellisten ja toiminnallisten riskien arvioinnin kanssa etenivät Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän linjaukset julkisesta palveluverkosta. Avoterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita koskevan viimesyksyisen linjauksen mukaan jokaisessa Päijät-Hämeen kunnassa tulee sijaitsemaan hyvinvointiasema.  Hollolassa se on määritelty laajan palvelun hyvinvointiasemaksi. Tällainen päätös ei sido tulevaa maakuntahallintoa, mutta on kuitenkin ainoa tällä hetkellä kuntien puolesta palveluja tuottavan maakunnallisen toimijan linjaus, joka on saatavissa. Kunnan riskit investoinnissa on kuitenkin tunnistettu.

Uusi hyvinvointiasema 2021 loppuun mennessä

Monisyisessä ja monilta osin tulevaisuuden suhteen epävarmassa tilanteessa valtuustossa päädyttiin perusteellisten selvitysten ja riskien arvioinnin jälkeen myymään vanha terveysasema ja käynnistämään valmistelut uuden hyvinvointiaseman rakentamiseksi vuoden 2021 loppuun mennessä, vuokrattavaksi julkisen sote-keskuksen käyttöön. Suunnitelmaan kuuluu, että rakentamisen aikana vanhalla terveysasemalla voidaan toimia normaalisti, joten hankaliin väistötiloihin ei tarvitse siirtyä eikä kuntalaisten palveluihin tule katkosta. Valtuusto päättää hankesuunnitelmasta alkusyksyn aikana. Rakentamispäätöksen lopullinen toteuttaminen vaatii vielä myös sosiaali- ja terveysministeriön luvan.

Alkuvuodesta käynnistetty hyvinvointiaseman suunnittelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä hyvinvointiyhtymän asiantuntijoiden kanssa ja myös henkilöstön näkemyksiä kuullen, jotta tilat vastaavat nykyaikaisen toiminnan tarpeita ja tyydyttävät tulevaa vuokraajaa. Myös Lahden kaupungin kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, koska se valmistelee parhaillaan samanlaista hyvinvointiasemaa Nastolaan.

Ratkaisulla haetaan lähipalveluiden jatkuvuutta 

Epäilystäkään ei liene siitä, että Hollola on yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita kiinnostava kohde ja niitä tänne asettuu, mutta ratkaisu uuden hyvinvointiaseman rakentamisesta julkisen toimijan käyttöön varmistaa myös julkisten palvelujen jatkuvuuden, ja siten osaltaan tasapainoisen monituottajamallin toteutumisen Hollolassa. Hyvin toimiva, ajanmukainen, korkealaatuisia lähipalveluja hollolalaisille tuottava sote-keskus kiinnostanee potilaita ja asiakkaita omaa kuntaamme laajemmaltakin alueelta. 

Perusteltua on myös ajatella, että epävarmempi ratkaisu olisi jäädä vain odottamaan tulevaa maakunta- ja sote-uudistusta ja katsoa, haluaisiko julkinen toimija vuokrata vanhat, vaikkakin korjatut tilat sote-keskuksen käyttöön, vai jäisivätkö ne käyttämättöminä kunnan käsiin. Kunnan riskit voivat tällaisessa vaihtoehdossa olla selvästi suuremmat kuin nyt suunnitellussa uusinvestoinnissa, jossa tilojen muunneltavuudessa jo alun perin varaudutaan tarvittaessa niiden muuhunkin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön.  

Epävarmuutta sisältyisi epäilemättä myös siihen vaihtoehtoon, että jäätäisiin pelkästään valinnanvapaus-lainsäädännön varaan ja toivottaisiin kuntaan syntyvien yksityisten palvelujen kattavan kuntalaisten moninaiset lähipalvelujen tarpeet. Tasapainoiselta tulevaisuuden näkymältä Hollolassa vaikuttaa riittävän vahva julkisen sote-keskuksen ja monipuolisten yksityisten toimijoiden yhdistelmä.

Kilpailu kiristyy

On myös hyvä tiedostaa, että tulevassa uudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaympäristössä kilpailu osaavasta ja sitoutuneesta henkilöstöstä kiristyy. Silloin monien muiden työolosuhteisiin vaikuttavien tekijöiden ohella on tärkeää, että myös julkisen toimijan tarjoamat työskentelytilat ovat terveelliset ja toimivat.

Kuntalaisten tärkeänä pitämän perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun toimintaedellytys on tärkeää varmistaa kuntatalouden tosiasioita unohtamatta. 

Julkaistu: 07.05.2018 11.21