Valintojen vaikutus hyvinvointiin

Taustaksi

Yhteiskuntamme muuttuu koko ajan yhä kiihtyvällä vauhdilla ja sitä on kenenkään mahdotonta pysäyttää. Muutos on pysyvä olotila, johon meidän pitää sopeutua. Esimerkiksi valtakunnan tasolla viedään eteenpäin sote- ja maakuntauudistusta, jonka tavoitteena on muun muassa tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja ja hillitä sote-menojen kasvua. Tämä valtakunnan tasolla tehtävä uudistus tarkoittaa puolestaan kuntasektorilla sitä, että kunnat hakevat ja miettivät uutta rooliaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä.

Aiemmin on totuttu siihen, että kunta huolehtii ja järjestää kuntalaisten terveyspalvelut. Tulevaisuudessa kunnan tehtävänä on pyrkiä huolehtimaan kuntalaisista niin hyvin, ettei terveyspalveluita tarvita yhtä paljon kuin nykypäivänä. Kunnan rooli sisältää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka edistävät kuntalaisten hyvinvointia. On tärkeää tiedostaa, että kunta voi juuri niin hyvin kuin kunnan asukkaat. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävä.

Työelämä, miten se on muuttunut?

Työelämä on jo muuttunut ja muuttuu radikaalisti seuraavien vuosikymmenien aikana. Teknologian kehittyminen voi tehdä yhä useammista tämän hetkisistä töistä tulevaisuudessa tarpeettomia. Jonkun arvion mukaan noin kolmasosa nykyajan työpaikoista voi olla tulevaisuudessa tarpeettomia. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että digitalisaation kehittymisen myötä syntyy uusia työpaikkoja uudenlaisiin tehtäviin. Muutos vaatii kaikilta työikäisiltä jatkuvaa uudelleen kouluttautumista sekä uusien asioiden oppimista.

Työelämän suuren murroksen myötä työtehtävien fyysinen vaatimus on vähentynyt valtaosassa töissä. Erilaiset koneet ja muut apuvälineet ovat tulleet avuksi. Toisaalta moni työntekijä kokee, että pitäisi olla koko ajan tavoitettavissa ja vastaamassa puhelimeen tai sähköposteihin. Tämä aiheuttaa monelle stressiä ja kiirettä työpaikalla siten, että varsinaiset työtehtävät saattavat kärsiä.

Myös kiinteiden työpisteiden merkitys nykytekniikan myötä on osassa töissä vähentynyt ja töitä voidaan tehdä lähes missä vaan, kun yhteydet toimivat. Työajan mittaamisen käsite sopii myös huonosti nykyaikaan ja varsinkin tiettyihin työtehtäviin, esimerkiksi asiantuntijatehtäviin. Seuraavien vuosien aikana siirrytään yhä enemmän työajan mittaamisesta työsuorituksien arviointiin, jossa arvioidaan työn tulosta. Tämän tyyppisissä tehtävissä työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen keskenään on tyypillistä ja vastuu näiden yhteensovittamisesta jää työntekijän vastuulle. Tämä muutos haastaa sekä työnantajat että työntekijät aivan uudella tavalla. 

Mitä voit itse asialle tehdä

Mieti hetki mielessäsi, minkälaisia valintoja teet omassa arjessa. Mitä asioita teet ja mitä jätät tekemättä, mihin käytät aikaasi, mitä asioita haluaisit tehdä enemmän ja mitä vähemmän. Mitkä valinnat lisäävät hyvinvointiasi ja mitkä heikentävät sitä? Omat arvot vaikuttavat luonnollisesti valintoihin.

Otan esimerkin ravinnosta. Syömisestä ja ruokailuista ei kannata tehdä liian vaikeaa vaan kannattaa keskittyä perusasioihin, kuten säännölliseen ruoka- ja veden juonti rytmiin sekä lautasmallin mukaisesti syömiseen suosien laatua valinnoissa. Syö säännöllisesti 4-5 pienempää ateriaa päivässä säännöllisin väliajoin ja vältä sitä, että söisit 2-3 isoa ateriaa päivässä. Syö monipuolisesti ja vaihtelevasti eri ravintoaineita ja vältä turhaa sokeria.

Toinen esimerkki on säännöllinen liikunta, joka edistää hyvää oloa ja parantaa hyvinvointia. Meistä jokainen tekee mielellään asioita, joista pitää. Siksi on tärkeää löytää itselleen sopiva liikuntamuoto, josta itse nauttii. Liikunnalla on tutkitusti useita hyviä terveysvaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Liikunta esimerkiksi kehittää sydän- ja verisuonielimistön kuntoa, parantaa veren rasva- ja sokeritasapainoa, kohentaa mielialaa ja vireystilaa sekä lievittää stressiä.

Kolmas tärkeä hyvinvointiin vaikuttava tekijä ravinnon ja liikunnan lisäksi on uni. Uni on muistamisen ja oppimisen kannalta keskeisessä roolissa, koska unen aikana aivot käsittelevät edellisen päivän tapahtumia ja tietoa. Uni myös palauttaa elimistön väsymyksestä, palauttaa vireyden ja havaintokyvyn sekä tasapainottaa hermoston toimintaa. Uni myös ylläpitää vastustuskykyä ja ehkäisee sairastumisia.

Lopuksi

Voidaan siis todeta, että meistä jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan hyvinvointiin. Allekirjoittaneella hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on aina kuulunut kiinteänä osana säännöllinen liikunta sen eri muodoissa. Viimeisin hieno kokemukseni liittyy juoksemiseen, kun osallistuin viime viikonloppuna Tampereella elämäni ensimmäiseen ultrajuoksukilpailuun. Vaikka matka jäi osaltani hieman kesken, sain silti kokea kilpailun aikana ja sen jälkeen tunteita, jotka lisäsivät omaa hyvää oloa sekä hyvinvointia. Tässä linkki tapahtuman lähtöön, josta pääset tutustumaan mistä tässä on kysymys.

Seuraavassa blogissani käsittelen tarkemmin hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä valintoja kunnan näkökulmasta. Hollolan kunnassa on valmistumassa hyvinvointiohjelma vuosille 2019-2021 tämän vuoden loppuun mennessä ja seuraava blogini keskittyy tarkemmin tähän teemaan. 

Hyvinvointiterveisin,
Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori

 

Julkaistu: 19.10.2018 13.45